Kuva: Jukka Pasonen
Teknosavo säätää ja säästää puun kulutusta sellutehtailla – optisia mittajärjestelmiä valmistava yritys aikoo moninkertaistaa liikevaihtonsa lähivuosina
Teknologiapuisto Noheva Savonlinnassa saa jälleen yhden uuden yrityksen lisää, kun Teknosavon tilat valmistuvat ensi vuonna.
Optisia mittalaitteita selluteollisuuden puunkäsittelyyn valmistava Teknosavo on investoimassa uusiin toimitiloihin 1,5 miljoonaa euroa. ”Joudumme testaamaan paljon uusia ratkaisuja ja siksi tarvitsemme nykyistä laajemmat testaustilat”, toimitusjohtaja Hannu Hämäläinen sanoo. Kuva: Saara LaviTeknosavon osaaminen on tunnettua useilla sellutehtailla. Toimitusjohtaja Hannu Hämäläisen mukaan Suomessa sellutehtaiden käyttämän puun kuorinnasta kahta kolmannesta ohjataan ja säädetään Teknosavon kehittämän teknologian avulla.
Mittalaitejärjestelmiä on myyty eri puolille maailmaa. Eniten kauppoja on tehty Eurooppaan, mutta sillanpääasema on valloitettu myös Pohjois-Amerikasta, kun kanadalainen suuri metsäyhtiö Domtar tilasi Teknosavon järjestelmän Windsorin tehtaalleen Quebeciin.
”Ruotsin laskemme kotimarkkinaksi”, Hämäläinen toteaa.
Erittäin merkittävänä saavutuksena hän pitää tarjouskilpailun voittoa Portugalissa. Sen ansiosta on mahdollisuus käynnistää 18 toimitusprojektia Altri ja Navigator -yhtiöiden sellutehtaille.
Teknosavon kehittämät optiset mittalaitteet auttavat poistamaan puusta sellunkeittoon soveltumattoman kuoren niin tarkasti, ettei arvokasta puuraaka-ainetta mene samalla hukkaan.
Järjestelmä seuraa myös hakkeen laatua ja kertoo, millaisesta puusta syntyy sellun saannon kannalta paras hake.
”Puuhäviöt saadaan mahdollisimman pieniksi ja näin säästetään tuotannossa myös energiaa ja kemikaaleja. Lopputuotteesta saadaan myös laadukkaampi”, Hämäläinen sanoo.
Puuhäviötä on Teknosavon mukaan pystytty vähentämään puulajista riippuen 30–60 prosenttia tehdasta kohden.
Suuret metsäteollisuuden laitevalmistajat kuten Valmet, Andritz ja Raumaster valmistavat varsinaiset puun kuorinta- ja haketuslaitteistot. Teknosavo toimittaa puunkäsittelylinjoihin optimointijärjestelmän.
Järjestelmä perustuu erityisesti hyvään fotoniikan osaamiseen, kun puuraaka-ainetta mitataan kameroiden avulla sellutehtaan portilta kuorinta- ja haketuslinjan läpi matkalla sellukattilaan.
Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä kehitetty Teknosavon teknologia on Hämäläisen mukaan osoittautunut toimivaksi myös eteläisten eukalyptuslajien käsittelyssä.
”Kaikkein vaikein fotoniikan kannalta on haapa, joka muuttuu aivan mustaksi puukentällä puolessa vuodessa”, hän kertoo.
Teknosavon liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää 20 henkilöä.
Viime vuonna yritys päätti 1,5 miljoonan euron investoinnista uusiin toimitiloihin, jotka valmistuvat Teknogiapuisto Nohevaan Savonlinnan Lypsyniemeen ensi vuonna.
Uusia tiloja Hämäläinen sanoo tarvittavan yrityksen laajentuessa.
”Joudumme testaamaan paljon uusia ratkaisuja ja siksi tarvitsemme nykyistä laajemmat testaustilat.”
Teknologiapuiston sijainti ja sen tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoiminnot tukevat hänen mukaansa yrityksen kasvua erinomaisesti.
”Olemme tehneet jo nyt paljon yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin ja Kuitulaboratorion kanssa.”
Teknosavon suunnitelmissa on reipas kasvu lähivuosina.
”Liikevaihdossa tavoitteena on noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja uusissa toimitiloissa henkilöstön määrä olisi mahdollista kaksinkertaistaa nykyisestä”, Hämäläinen sanoo.
Lue myös
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
