Hakeurakoitsija odottaa kiireisiä aikoja – ”Tuonti Venäjältä loppuu eikä turvetta saada tilalle”

Joensuun Uimaharjusta käsin haketuksia urakoiva Tero Liimatta myöntää lukeutuvansa siihen urakoitsijakuntaan, joka ajattelee aina, että kaikki on tehtävä itse.

Urakoinnin yhdeksi hakkuriyksiköksi mitoittamisessa on omat etunsa, mutta myös haasteensa.

”Konekannan lisääminen toisella hakkurilla olisi mahdollista, mutta suunnitelmia ei ole ainakaan vielä tehty”, Liimatta sanoo.

Vuosi sitten talvella armeijasta vapautunut poika Severi Liimatta on mukana toiminnassa. Hänen hankkimansa täysperävaunullisen rekan ajokortti antaa hyvät edellytykset.

Investointihalukkuutta vähentää tieto siitä, että kuorma-autoalustalle rakennettavan uuden hakkuriyksikön hinta liikkuu 800 000 euron vaiheilla.

Nykyisen Keslan 10 60 C hakkurin Liimatta rakensi Man kuorma-auton alustalle. Hakkuri saa käyttövoiman kuorma-auton moottorista.

”Tulee kiirettä, kun hakkeen tuonti Venäjältä loppuu eikä turvetta saada tilalle.”

Tuotannon lisäys ei ole hakkeen raaka-aineen riittävyydestä kiinni. Potentiaalia on nuorten metsien hoitotöistä kertyvässä energiapuussa.

Liimatta kuuluu siihen urakoitsijakuntaan, joka aloitti urakoinnin sivutoimisena maanviljelyksen ohessa.

”Viisi vuotta jatkoin kotitilan hoitamista ja tulin siihen tulokseen, että EU:n tavoitteena on hävittää maatalous Suomesta ja siihen suuntaa tässä on menty. Onneksi osasin lopettaa, sillä maatalous ei ollut minun juttuni.”

Liimatta oli vuonna 1999 perustamassa Enon Energiaosuuskunnan, joka aloitti toimintansa rakentamalla haketta käyttävän lämpölaitoksen.

Toiminta laajeni nopeasti seuraavien kymmenen vuoden aikana ja uusia lämpölaitoksia valmistui. Asiakkaina on kuntien laitoksia, rivitaloja, maatiloja sekä puutarhoja.

Liimatta aloitti haketoimitukset traktorikuljetuksina ja perusti Tese Oy:n 2008.

Kasojen päälle kertyvää lunta on vaikea poistaa ja estää sen sotkeutuminen puumassan sekaan. Kuva: Ilpo Paananen

Haketettava puu on asiakkaiden metsänomistajilta hankkimaa. Alkuun lämpölaitoksissa oli käytössä myös hakkuutähteistä valmistettu hake. Siitä luovuttiin, kun lämpölaitoksilla oli syöttöhäiriöitä hakkeen takia.

”Nyt olen keskittynyt pääasiassa kokopuusta ja karsituista rangoista valmistetun metsähakkeen toimituksiin osuuskunnan lämpölaitoksille. Hakkuutähteiden haketuksia olen tehnyt muille”, Liimatta kertoo,

Hakekuljetukset hoidetaan pääasiassa kuorma-autolla, jonka kapasiteetti on 53 irtokuutiometriä. Lisäksi käytettävissä on samaa kokoluokkaa oleva perävaunu.

”Lämpölaitosten siilot ovat usein pieniä ja niistä huolehtimiseen nuppikuormat soveltuvat hyvin. Osuuskunnalla on myös valmiin hakkeen 2 000 kuution välivarasto Uimaharjussa.”

Tese hakettaa energiapuun 95-prosenttisesti metsävarastoissa. Varastojen paikat löytyvät puhelimella olevasta karttaohjelmasta.

Lumisina talvina hankaluuksia on kasojen päälle kertyvästä lumesta, jota on vaikea saada poistettua ilman, että lumi sotkeutuu puumassan sekaan.

Hakkeen laatuun vaikuttaa merkittävästi jo puukasan sijainti ja pohja. Harmina ovat myös puumassan epäpuhtaudet.

”Haketuksessa liian pitkään kuivatuksessa olleen ohuen rankapuun mureneminen hidastaa puun syöttöä hakkuriin. Pölyäminen on puolestaan sellainen yleinen haitta", Liimatta kertoo ongelmista.

Metsävarastojen tulisi sijaita riittävän lähellä lämpölaitoksia, mieluiten korkeintaan 30 kilometrin säteellä käyttökohteesta. Irtohakekuutioin haketukseen kuluu noin puoli litraa polttoainetta.