Aarre: Kaj Lindgård tekee lehmuksesta jättimäisiä ihmisiä – mallin löytäminen ei ole aivan helppoa
Lindgårdin puuihmiset ovat noin kaksi kertaa luonnollisen kokoisia. Ensimmäisen suuren veistoksen malliksi pääsi jurvalainen ambulanssikuski.
Tämän puujättiläisen malliksi Kaj Lindgård löysi jurvalaisen ambulanssikuskin. Valmista syntyi neljässä kuukaudessa. Veistos on noin kaksi kertaa normaalin ihmisen kokoinen. Kuva: Mikko LehtimäkiVälillä joukosta nousee taitaja, joka etenee muita pidemmälle, alalla kuin alalla. Koristeveistossa tällainen tapaus on Kaj Lindgård.
Lindgård aloitti artesaani-puusepän opinnot Jurvassa vuonna 2006. Artesaanin opinnoista lähtien hän oli tehnyt erilaisia tilaustöitä, sekä puusepän töitä että kuvanveistoa. Ne toivat rahaa mutta veivät aikaa ja hajottivat keskittymistä. Tähtäin oli ylempänä.
Vuonna 2016 Lindgård sai Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta apurahan, ja päätti luopua kokonaan tilaustöistä. Tästä alkoi taiteellinen ura, jossa Kaj Lindgårdilla oli kunnianhimoinen visio. Hän tekisi lehmuksesta jättimäisiä ihmisiä, kaksi kertaa luonnollisen kokoisia.
”Halusin tehdä suuria veistoksia, eräänlaisia yli-ihmisiä. Sitten piti vain purra hampaat yhteen ja keskittyä yhteen työhön neljä kuukautta.”
Suurin osa hahmoista on kaljuja, sillä taitelija haluaa tutkia ihmisen anatomiaa, ei hiuksia. Uusimmilla veistoksilla on päässä puiset pipot tai kankaanpalat. Osalla on sukat jalassa. Yleensä puuihmisillä on silmät kiinni, jotta katsoja uskaltaa tulla lähelle.
Mistä sitten tuli lehmus, kun Jurvassa on totuttu vannomaan koivun nimeen? Myös Lindgård oli koivun kannalla, kunnes hän kokeili koulun lehmuspinoa, johon kukaan ei halunnut koskea. Hän tiesi, että ainakin Italiassa käytetään lehmusta.
”Olin ajatellut, että lehmukseen en koske, mutta se olikin koivua kevyempää ja vaaleampaa ja helpompaa työstää.”
Lindgård ihastui lehmukseen ja alkoi käyttää sitä veistostensa materiaalina.
Veistosprosessi alkaa idean keksimisellä.
”Ajatus voi tulla koska vain, vaikka lenkillä tai kun pyörität 400 tuolinjalkaa sorvissa.”
Seuraavaksi tarvitaan valokuva mallista. Mallin löytäminen ei ole aivan helppoa. Parasta on, jos hänessä olisi elämän jälkiä. Ensimmäisen suuren veistoksen malliksi pääsi jurvalainen ambulanssikuski.
Sitten Kaj valmistaa valokuvan avulla savimallin, jonka koko on noin kolmasosa puuveistoksesta. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
