Metsäkatoasetus runnottiin kiireellä läpi – kukaan ei tiedä, miten lakia pitäisi soveltaa, ohjeita on odoteltu jo vuosi

EU haluaa puuttua maailmanlaajuiseen metsäkatoon metsäkatoasetuksella. Ja syytä onkin. Metsäkadon ehkäisy on niin ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja monimuotoisuuden edistämisen kuin puuraaka-aineen saatavuuden näkökulmasta erittäin tärkeää.

Metsäkato tarkoittaa metsien muuttumista muuhun maankäyttöön. Vuosina 1990–2020 maailman metsistä hävisi muuhun käyttöön noin 420 miljoonaa hehtaaria. Se on 20 kertaa Suomen metsäpinta-alan verran. Yli 80 prosenttia maailmanlaajuisesta metsäkadosta johtuu maataloudesta.

EU:n metsäkatoasetus kattaa seitsemän hyödykettä, eli kahvin, kaakaon, naudanlihan, kumin, palmuöljyn, soijan sekä puun. Näiden tuotanto ei saa jatkossa aiheuttaa metsäkatoa.

Lainsäädäntö koskee EU:n sisäistä kauppaa, vientiä EU:n ulkopuolelle ja tuontia EU:iin. Suomessa metsätalous ei aiheuta metsäkatoa.

Valitettavasti metsäkatoasetus on osoitus EU-lainsäädännöstä, joka on runnottu kiireellä läpi ilman kunnollisia vaikutusten arvioita ja ymmärrystä käytännön toimeenpanosta. Komissiolta, Euroopan parlamentilta sekä jäsenvaltioilta on näyttänyt puuttuvan käsitys eri tuotteiden toimitusketjujen pituudesta ja moninaisuudesta.

Suomalainen metsäteollisuus seisoo metsäkatoasetuksen tavoitteiden takana ja haluaa monen muun vastuullisen toimijan tavoin täyttää asetuksen vaatimukset. Tällä hetkellä kukaan ei kuitenkaan oikein tiedä, miten lakia tulisi joulukuun lopusta lähtien soveltaa.

EU:n komission virallisia ohjeistuksia on odoteltu jo vuoden verran. Komission virkakunta ei ole pitänyt myöhästymistä suurena ongelmana, vaikka ohjeistuksen tulisi selkeyttää käsitteitä ja antaa apua käytännön toimeenpanoon.

EU:n yhteinen tietojärjestelmä on vasta valmisteilla. Sinne yritykset siirtävät jatkossa satoja ja taas satoja tuhansia numerosarjoja puun hankinnan ja tuotantoketjun eri vaiheissa.

Massiivinen tiedonsiirto on käytännössä mahdollista vain, jos järjestelmien välinen rajapinta toimii. Tilanne on yritysten näkökulmasta kohtuuton.

Epätietoisuutta lisää se, että komissio on luvannut luokitella kaikki maailman maat metsäkadon osalta eri riskiluokkiin ennen lain soveltamisen aloittamista. Komissio ei pysyne tässä aikataulussa, vaan luokittelu viivästyy. Kuitenkin luokittelu vaikuttaa niin yritysten kuin valtioidenkin toimiin.

Metsäkatoasetus on suoraan jäsenvaltioissa toimeenpantavaa lainsäädäntöä, eli se velvoittaa toimijoita sellaisenaan. Valmistelussa oleva kansallinen metsäkatolaki sisältää ainoastaan valvontaa ja seuraamuksia koskevia pykäliä. Metsäkatoasetuksen noudattamista Suomessa valvoo Ruokavirasto.

Metsäkadon ehkäisy auttaa hidastamaan ilmastonmuutosta ja edistämään monimuotoisuutta. Se on myös puuraaka-aineen saatavuuden näkökulmasta erittäin tärkeää.

EU:n tavoite maailmanlaajuisen metsäkadon ehkäisyssä onnistuu vain, jos siitä rakennetaan käytännössä toimiva kokonaisuus.

Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.