Tukkimiehentäiltä on mahdollista suojautua myös myrkyttömästi – menetelmä on rantautumassa myös Suomeen

Ruotsissa pitkään käytössä ollut ympäristöystävällinen tukkimiehentäin torjuntamenetelmä on rantautumassa myös Suomeen.

Uudenmaan metsänhoitoyhdistys on käyttänyt hiekalla käsiteltyjä taimia jo viiden vuoden ajan.

''Parasta näissä taimissa on käsittelyn antama pitkä suoja ja myrkyttömyys. Taimet ovat turvallisia maaperälle ja istuttajalle'', Timo Leirimaa Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksestä kertoo.

Kaikki hiekalla pinnoitetut taimet tulevat ruotsalaiselta taimitarhalta.

Hiekkakäsiteltyjen kuusentaimien päällä on silmin havaittava hiekkakerros. Kuva: Kari Salonen

Myrkytön taimen käsittely tehdään taimitarhalla mekaanisesti. Taimeen ruiskutetaan biohajoava liimapinta, jonka jälkeen siihen lisätään hieno hiekkakerros.

Conniflex-käsittelyn ovat kehittäneet Ruotsissa taimitarha Svenska Skogsplantor ja Metsähallitusta vastaava Sveaskog.

Kuivunut hiekkakerros estää tukkimiehentäin tuhot, sillä tuholainen ei pysty puremaan hiekkakerroksen läpi. Liimakerros joustaa taimen kasvaessa ja pysyy taimessa kiinni noin kolme vuotta.

Taimi saa yhdellä käsittelyllä myrkyttömän suojan vähintään kahdelle kasvukaudelle.

Myrkyttömästi käsiteltyjen taimien kustannus on hehtaarilla noin 100 euroa suurempi kuin tavallisten kuusentaimien.

''Hinta kuitenkin tasaantuu ajan kanssa, sillä taimikkoon ei tarvitse tehdä tukkimiehentäin tuhojen takia täydennysistutusta'', Leirimaa sanoo.

Timo Leirimaa Uudenmaan metsänhoitajayhdistyksestä kertoo, että he ovat torjuneet tukkimiehentäitä myrkyttömästi jo viiden vuoden ajan. Kuva: Kari Salonen

Tukkimiehentäi aiheuttaa vuosittain suuria tuhoja kuusen ja männyn taimille Etelä- ja Keski-Suomessa.

Laji voi vahingoittaa jopa 80 prosenttia käsittelemättömistä taimista, jolloin täydennysistutus on välttämätön. Perinteisesti tuhoja torjutaan hyvällä maanmuokkauksella ja kemiallisilla torjunta-aineilla.

Kemiallisen torjunnan haasteena on aineen laimeneminen sateiden myötä ja valuminen maaperään. Lisäksi se suojaa tukkimiehentäiltä vain yhden kesän ajan.

Hiekoitettujen taimien kestävyyttä tukkimiehentäin tuhoja vastaan tutkitaan Suomessa ja Ruotsissa.

Esimerkiksi Paula Pusula teki aiheesta opinnäytetyön Lapin ammattikorkeakouluun.

Tutkimuksen mukaan hiekalla käsitellyt taimet kestivät paremmin tukkimiehentäitä vastaan, kuin kemiallisella käsittelyllä käsitellyt. Toisen kasvukauden jälkeen viidesosassa hiekalla pinnoitetuista kuusentaimista oli syöntijälkiä. Torjunta-aineella käsitellyistä taimista joka kolmannessa oli syöntijälkiä.

Paula Pusula teki opinnäytetyönsä Conniflex-käsittelyn vaikutuksista tukkimiehentäin tuhoihin. Kuva: Kari Salonen

Metsänomistaja Markku Seppä osti metsätilan pari vuotta sitten saadakseen eläketekemistä.

Välttääkseen tukkimiehentäin tuhot ja täydennysistutuksen Seppä päätyi istuttamaan uudistusalalleen hiekalla käsiteltyjä kuusentaimia.

Hyvä, oikea-aikainen ja ympäristön huomioiva metsänhoito on Sepälle tärkeää. Istutustyön hän tekee itse. ''Tämä pottiputken käyttö ja taimikon hoito on mukavaa arkiliikuntaa."

• Tieteelliseltä nimeltään Hylobius abietis.
• Pituudeltaan 8–14-millimetrinen kovakuoriainen, jonka tummissa peitinsiivissä on kellertäviä laikkuja.
• Syö nuorten havupuiden taimien kuorta ja nilaa.
• Tappaa taimia, mikäli syö kuoren koko taimen ympäriltä.
• Merkittävin havupuiden taimien tuhohyönteinen.
• Tuhoja ehkäistään maanmuokkauksella ja torjunta-aineita käyttämällä.
• Ruotsissa kehitetty taimen hiekkakäsittely mahdollistaa myrkyttömän torjunnan.