Jäikö klapikoneen käyttöhje lukematta? Vihko kannattaisi sittenkin avata

Käsi pystyyn, kuka on jaksanut tavata klapikoneen mukana tulevan pienellä präntätyn käyttöohjeen kannesta kanteen?

Kiitos rehellisyydestä, et taida olla ainoa ja se huolestuttaa jokamiehen klapikoneiden turvallisuutta valvovaa Tukesia.

”Liian usein käyttöohjeita ei vaivauduta lukemaan ja se aiheuttaa käyttäjälle vaaratilanteita”, Tukesin ylitarkastaja Kimmo Hakala sanoo.

Hänen mukaansa kyse on eräänalaisesta uuslukutaidottomuudesta tai ainakin haluttomuudesta selvittää uuden laitteen turvallisen käytön periaatteet. Se, että EU:n konedirektiivi valmistajia vaatii liittämään työkoneisiin ja laitteisiin kirjalliset käyttöohjeet, ei älypuhelinten aikana tunnu enää riittävän.

”Nyt pohdinnan alla on se, että EU:n koneasetus sallisi myös digitaaliseen formaattiin laaditut ohjeet. Alan piirissä on puhuttu esimerkiksi videoklippien liittämisestä osaksi käyttäjäinformaatiota”.

Monien laitteiden osalta tämä on epävirallisesti jo täyttä arkipäivää, kun konetubettajat julkaisevat käyttökokemuksiaan netissä. Videoklipeistä haetaan myös neuvoa koneen käyttämiseen.

Koneiden mukana tulevien kirjallisten ohjeiden ymmärrettävyyttä heikentää niiden sisältämä, tarpeettomaksi koettu informaatio. Käyttöohjeeseen esimerkiksi pakollisena kuuluva EU:n vaatimuksenmukaisuustodistus lihottaa ohjevihkoa. Laitteen turvallisen käytön opettelun kannalta koneen testanneen laitoksen nimi tai valmistajan edustajan nimikirjoitus ovat kuitenkin jokseenkin turhaa tietoa.

Takavuosina kuluttajakäyttöön tarkoitetut klapikoneet olivat taajaan otsikoissa niiden aiheuttamien sormi- ja käsivaurioiden vuoksi. EU-vaatimusten edellyttämä siirtyminen kahden käyttövivun järjestelmiin paransi huomattavasti turvallisuutta.

Myös suojahäkin pakollisuus estämään klapien sinkoamista on vähentänyt loukkaantumisia. Nyt puutteita on havaittu esimerkiksi paineenalaista öljyä kuljettavien hydrauliletkujen sijoittelussa ja suojauksessa. Vaikka uudistusten ansiosta käyttäjän turvallisuus kohentunut, vaaravyöhykkeessä ovat yhä mahdollisen klapia pitelevän avustajan sormet.

Kahden käden käyttö vähensi koneen käyttäjän sormivammoja, mutta vaaravyöhykkeessä olivat usein pölkkyä pidelleen kädet. Kuva: MT/kuva-arkisto

Viime vuonna Tukes osallistui EU-projektiin, jossa selvitettiin klapikoneiden turvallisuutta ja erityisesti sitä, miten päivitettyjä turvallisuusstandardeja on alettu noudattaa. Tarkasteluun otettiin 131 klapikonetta, joista 71 eli yli puolet vaatimustenvastaisia.

”Puutteita oli erityisesti erityisesti halvemmissa, kuluttajille suunnatuissa koneissa. Yhteensä 15 konetta sai myyntikiellon, 18 määrättiin poistettavaksi markkinoilta ja 68 koneelle määrättiin korjaavia toimenpiteitä”, Hakala kertoo.

Aivan näin lohduton tilanne ei hänen mukaansa kuitenkaan ole, sillä testattavaksi valikoitiin jo etukäteisarvioissa kaikkein puutteellisimmilta vaikuttavat koneet.

Isompien yhtä aikaa katkovien ja halkovien polttopuukoneiden turvallisuusvalvonta ei kuulu Tukesille, vaan Työsuojeluhallinnolle. Näiden yleensä lähtökohtaisesti ammattikäyttöön suunniteltujen koneiden turvallisuusnäkökohdat on otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon paremmin kuin kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa pienhalkojissa.