Lukijalta: Suometsän omistajat ovat syystäkin ihmeissään

Julkista keskustelua seuratessa moni suometsän omistaja on hämillään – keskustelu on jakaantunut. Toisessa ääripäässä puhutaan pelkästä suometsien ennallistamisesta. Toisessa päädyssä ongelmia taas vähätellään.

Tässäkin tilanteessa totuus taitaa sijaita ääripäiden välissä. On kiistaton fakta, että suometsistä aiheutuu ilmasto- ja vesistöhaittoja.

Toisaalta on myös kiistaton fakta, että suometsiin on saatu kasvamaan miljardien arvoinen metsäomaisuus, jonka hyödyntäminen tuo tuloja metsänomistajille, yrityksille sekä kipeästi kaivattuja verotuloja köyhtyvälle yhteiskunnalle.

Mitä voimme siis tehdä? Ensinnäkin suometsien käyttö tulee suunnitella jatkossa kokonaisvaltaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioimme jokaisen metsikkökuvion ja siihen kohdistuvat toimet tarkemmin.

Toiseksi hyödynnämme uusimmat tutkimustulokset. Käytämme esimerkiksi peitteisiä metsänkäsittelytapoja etenkin rehevillä turvemailla. Hyödynnämme lisäksi puuston luontaista haihduntaa vesitalouden säätelyssä ja avaamme vain metsänkasvun kannalta välttämättömät ojat ja nekin matalammalla ojasyvyydellä.

Vesiensuojelussa siirrymme laajasti tehokkaampiin menetelmiin kuten esimerkiksi kosteikkojen hyödyntämiseen tai vesien ohjaamiseen ennallistettaville suoalueille.

Metsänomistajia ei tule kuitenkaan syyttää suometsiin liittyvistä haasteista. Suurelta osin suometsien synty juurtuu aikaan, jota yhä harvempi muistaa. Jatkosodan jälkeen menetimme ison osan metsäomaisuudestamme, ja yhteiskunta tarvitsi uusia metsiä rahoittaakseen orastavan hyvinvointivaltion. Tällöin yhteiskuntamme päättäjät käänsivät katseensa soihin, joiden kuivattamisesta metsätalouskäyttöön oli jo saatu hyviä kokemuksia.

Olemme yhteiskuntana kannustaneet metsänomistajia suometsien hyödyntämiseen eri rahoitusten, kuten kemera-tuen, kautta jo lähes sata vuotta.

Suometsiä tulee jatkossakin hyödyntää. Sen tulee kuitenkin olla kestävämpää kuin aikaisemmin.

Olennaista on, että metsänomistajat siirtyvät laajalti suometsissä hyödyntämään menetelmiä, joilla pystytään pienentämään suometsienkäsittelystä aiheutuvia haittoja. Samalla kuitenkin hyödynnetään ylisukupolvista investointia, jonka aikaisemmat sukupolvet panivat alulle.

Tatu Viitasaari

metsänhoidon asiantuntija

Suomen metsäkeskus