Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen: ”Uskon, että puukauppa käy keväällä todella vilkkaana”

Mikä on Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n rooli MTK–mhy-organisaatiossa?

Olemme metsänhoitoyhdistysten tarjoamien palveluiden liiketoiminnan kehittäjä ja it-palveluiden tuottaja. Omistajanamme on metsänhoitoyhdistysten lisäksi MTK ry. Yhtiössämme työskentelee 25 ammattilaista, ja toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä ja Ylöjärvellä.

Palvelemme pääkaupunkiseudun metsänomistajia Helsingin keskustassa. Esimerkiksi nyt alkuvuonna täytämme satoja metsäveroilmoituksia. Meiltä saa myös metsän sukupolvenvaihdoksiin liittyvät palvelut sekä lakiasiainneuvontaa.

Kuinka vahvaan ketjuohjaukseen MHYP pyrkii – vai pyrkiikö se?

Kaksi vuotta sitten uusimme MHYP Oy:n ja metsänhoitoyhdistysten ketjusopimuksen, jossa määritellään kaikkien osapuolien roolit. Yhtiökokous eli omistajat yhdessä päättävät koko ketjun toiminnan suuntaviivat, hyväksyvät strategiat, toimintasuunnitelmat ja talousarviot. MHYP Oy:n tehtävänä on toteuttaa tehtyjä päätöksiä ketjuohjaajan ominaisuudessa.

Jokainen metsänhoitoyhdistys päättää edelleen omista asioistaan. Ketjuohjauksella pyrimme siihen, että metsänomistaja saa jokaisesta yhdistyksestä samanlaiset, laadukkaat palvelut metsänsä hoitoon. Luomme metsänhoitoyhdistyksille myös toiminnallista ja taloudellista etua esimerkiksi yhteishankinnoilla.

Mikä muuttuu metsänhoitoyhdistyskentässä kuluvana vuonna?

Edelleen tapahtuu rakennekehitystä. Metsänhoitoyhdistysten lukumäärä vähenee ja yhdistysten koko kasvaa. Tämän vuoden alussa Suomessa toimii 52 metsänhoitoyhdistystä. Neuvotteluja fuusioista käydään parhaillaankin, ja niistä viestitään, kun se on ajankohtaista. Palveluiden osalta kehitämme muun muassa Omametsä-palvelua entistä kattavammaksi ja sujuvammaksi.

Kuinka metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärä on kehittynyt viime vuosina?

Tällä hetkellä yhdistyksissä on hieman vajaat 200 000 jäsentä. Lukumäärä on viiden viime vuoden aikana laskenut noin 15 000:lla, mutta jäsenten omistama metsäala on pysynyt suunnilleen samana. Jäsenyydestä ovat luopuneet lähinnä pienten metsätilojen omistajat. 80 prosenttia Suomen yksityismetsistä on metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden piirissä.

Jäsenmäärän kehitykseen en tietenkään ole tyytyväinen. Jäsenyydestä pitää tehdä houkuttelevampaa. Uskon, että se tapahtuu sähköisiä palveluja kehittämällä ja kertomalla näkyvämmin siitä, millaisia palveluita tarjoamme.

Millaisissa asioissa toivoisit metsänomistajien kääntyvän metsänhoitoyhdistysten asiantuntijoiden puoleen?

Toivon, että metsänomistajat kääntyvät puoleemme kaikissa metsä-alkuisissa asioissa. Meillä on metsäsektorin laajin ja kattavin palveluvalikoima, ja yhdistyksen palvelu lähtee aina metsänomistajan omista arvoista ja tavoitteista. Vaikka metsänomistajalla olisi vakiintunut puukauppakumppani, hänen kannattaa silti kääntyä myös metsänhoitoyhdistyksen puoleen. On metsänomistajan etu, että hän voi käyttää metsänhoidossaan ja puukaupoissaan useampia kumppaneita.

Millainen asema metsäkiinteistökaupassa on Metsätilat.fi-palvelulla?

Olemme metsäkiinteistöjen välityksen markkinajohtaja ja hoidamme vuosittain 2 000–2 500 metsätilakauppaa. Liikevaihtomme on 8–9 miljoonaa euroa, jolla olemme kymmenen suurimman välitysketjun joukossa. Toimimme taajamamerkkien ulkopuolella eli keskitymme maaseutukohteisiin, joissa osaamisemme on valtakunnan parasta. Meillä on koko maan kattava verkosto, johon kuuluu 84 välittäjää. Kaikilla välittäjillämme on LKV-tutkinto eli todistettu osaaminen kiinteistökaupoista.

Entä miten Hiilipalvelunne on lähtenyt käyntiin?

Hiilensidontapalvelu on nykyisellä viranomaisten asettamalla regulaatiomallilla haastavaa. Esimerkiksi lannoituksella ja kiertoajan pidentämisellä saatavan hiilensidonnan lisäyksen laskeminen on monimutkaista. Laskennan monimutkaisuuden vuoksi palvelua ei ole saatu kunnolla käyntiin.

Kysyntää vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla olisi, sillä monet yritykset haluavat kompensoida toiminnassaan syntyviä päästöjä. Nyt ne ostavat ilmastoyksiköitä esimerkiksi Väli-Amerikan tai Afrikan metsänistutushankkeista. Pohjois-Euroopan metsien hiilensidontaa ei ole osattu kaupallistaa.

Metsänomistajat olisivat valmiita tarjoamaan kohteita Hiilipalveluun, mutta sääntely jarruttaa liiketoimintaa.

Millaista puumarkkinavuotta odotat kuluvasta vuodesta?

Erittäin hyvää. Hintojen pohjat on nyt toivottavasti nähty, ja uskon, että puukauppa käy keväällä todella vilkkaana. Sellutehtaisiin ja sahoihin on viime vuosina investoitu niin paljon, että kysyntää puulle on. Myös energiapuun veto jatkuu. Korjuukelitkin ovat olleet hyvät, marraskuusta lähtien on hakattu talvileimikoita.

Ne metsänomistajat, jotka ovat hoitaneet metsiään kestävästi suhdanteista riippumatta, saavat tänä vuonna työstään palkkaa. Omalla työurallani en ole koskaan nähnyt näin isoja eroja ostotarjouksissa. Suosittelisin kilpailuttamaan puukaupat kunnolla, ja siinä yhdistykset ovat mielellään apuna. Meillä on kattava katkontavarastodata ja uusi laskentaohjelma, jonka avulla pystymme asettamaan tarjoukset nopeasti samalle viivalle ottaen huomioon ostajien katkonnan.

Ja sitten vinkki: kiire pois, kun tehdään puukauppaa. Tarkalla tarjousten vertailulla ja huolellisella harkinnalla keskikokoisestakin leimikosta voi tienata useita tuhansia euroja enemmän kuin hätäilemällä.

Millaisiin hoitotoimiin metsänomistajien kannattaisi tänä vuonna panostaa?

Nuoriin metsiin kannattaa aina panostaa. Taimikoiden ja nuorien metsien hoito on investointi omaisuuteen. Toinen hyvän koron tuottava investointi on lannoitus. ”Nuori metsä hyvään kasvukuntoon” voisi olla tämän vuoden tunnuslause. Metsänhoitoyhdistyksestä löytyvät kattavat palvelut myös tähän.

Onko uusi Metka-tukijärjestelmä mielestäsi onnistunut?

Metka on yksi porkkana metsien hyvään hoitoon, ja sitä kannattaa jokaisen metsänomistajan hyödyntää. Hyvää on esimerkiksi se, että nuoren metsän hoitotoimiin tuen voi hakea toteutuksen jälkeen eikä tarvitse odottaa hakemuksen hyväksymistä. Moniin luonnonhoitohankkeisiin on mahdollista saada tukea. Suometsien hoitoa tarkastellaan kokonaisuutena, mikä on luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä asia.

Aina voidaan toki keskustella siitä, ovatko Metka-kohteiden puuston korkeus- tai läpimittarajat oikeita vai vääriä. Se ei kuitenkaan muuta sitä perusasiaa, että valtio tarjoaa meille metsänomistajille rahallisen kannusteen hoitaa metsiämme hyvin.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Joulun aikoihin kävin liukulumikengillä omissa metsissäni katsomassa, onko nuolu­kivillä ollut kävijöitä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2024.