Piilossa, mutta helposti saatavilla – Hyytiälän uusissa rakennuksissa on tehty mittauksia jo tehtaalta asti

Neljä modernia asemarakennusta on noussut yli satavuotiaiden punaisten hirsirakennusten viereen Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Uudet rakennukset poikkeavat tavallisista taloista siinä, että ne ovat itsessään jo tutkimusalusta.

Ensimmäiset kaksi luovutettiin käyttöön kesäkuun alusta. Kunnolla tutkijoiden ja kenttäkurssilaisten käytössä kaikki uudet rakennukset ovat syksyllä, kun ne on saatu kalustettua. Suojeltujen hirsirakennusten käyttö jatkuu entiseen malliin myös tulevaisuudessa.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen kertoo, että Hyytiälän uusien rakennusten lähtökohtana on ollut kestävyys. Jo suunnitteluvaiheesta lähtien uusien rakennusten käyttöajaksi on määritelty 150 vuotta.

1970-luvulla rakennetut majoitusrakennukset ja ruokala on tarkoitus purkaa syksyllä. Toivosen mukaan vanhojen kattavan peruskorjaamisen hintalappu olisi ollut suunnilleen sama kokonaan uusien rakentamisen kanssa. Lisäksi vaakakupissa painoivat esimerkiksi mahdollisuudet tutkimusaseman kehittämiseen.

”Tällainen mahdollisuus tulee kerran 50 tai 100 vuodessa. Tässä on tilaisuus laajentaa tutkimusta metsistä myös metsien arvoketjun tuotteisiin eli esimerkiksi puurakentamisen kestävyyteen ja sen vaikutuksiin ihmisten hyvinvoinnille.”

Rakennusten kustannuksiksi arvioitiin hankeen alussa runsaat 6 miljoonaa euroa, mutta Toivosen arvion mukaan se on jonkin verran ylittynyt. Living Lab -tilojen hintalappu on noin kolme miljoonaa euroa.

Suomalaisesta puusta rakennetut majoitusrakennukset ja uusi päärakennus on tarkoitus saada käyttöön jo syksyllä. Takana näkyy punainen yli satavuotias Impivaara. Kuva: Rami Marjamäki

Living Lab -tiloissa on mahdollista tutkia esimerkiksi ilman laatua, pienhiukkasten määrää, rakenteiden muutoksia ja tilojen vaikutusta asukkaisiin.

Ensimmäiset anturit asetettiin puuelementteihin jo tehtaalla, kertoo tiedekunnan varadekaani Laura Alakukku. Tarkoituksena on mitata puun kosteuspitoisuutta heti elementin elinkaaren alusta alkaen.

Alakukun mukaan tavoitteena ei ole ollut rakentaa mittalaitteitteistoja ”valmiiksi” vaan luoda puitteet erilaisten asioiden tutkimiselle.

”Ei tiedetä, mitä tutkijat tulevaisuudessa tarvitsee. Rakenteisiin on viety sähköt, putket ja muut niin, että tarvittaessa voidaan ottaa erilaisia näytteitä ja asentaa mittalaitteistoa. Asiat on integroitu rakenteisiin niin, että ne ovat piilossa, mutta helposti otettavissa esiin ja muokattavissa,” Alakukku kertoo.

Living Lab -valmius on ruokalan lisäksi myös yhdessä majoitusrakennuksista. Muun muassa lämpötilaa, ilmastointia, kosteustasapainoa ja valaistusta voidaan kymmenessä asuinhuoneessa säätää niin tarkasti, että niiden vaikutusta koettuun hyvinvointiin tutkia.

Suurin osa majoitushuoneista on kahden hengen huoneita. Toinen sänky tulee parvelle ja toinen maantasoon. Jokaisessa huoneessa on oma kylpyhuone. Kuva: Rami Marjamäki

Samankaltaiset puurakennukset ovat viime vuosien aikana rakennuttaneet myös Primorskan yliopisto Sloveniassa ja Oregon State Univeristy Yhdysvalloissa. Yhteistyö on vasta aluillaan, mutta Toivosen mukaan kolme samankaltaista kohdetta erilaisissa ilmasto-oloissa ovat mahdollisuus ainutlaatuiseen vertailevaan tutkimukseen.

Toivonen on innoissaan Hyytiälän kehittymisestä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Laajentuva tutkimuskenttä lisää Hyytiälän merkittävyyttä ja kiinnostavuutta myös kansainvälisesti.

”Ihanne olisi, että tulevaisuudessa Hyytiälässä olisi vakiintunutta kansainvälistä eri alojen tutkimustoimintaa, joka vie eteenpäin puun ja puutuotteiden kehitystä”, Toivonen summaa.

Uusia rakennuksia reunustavat katetut kulkuväylät. Rakennusten väliin jäävä piha ja rinne on tarkoitus maisemoida miellyttävämmäksi. Kuva: Rami Marjamäki

Metsätieteen kenttäkurssilla assistentteina olevat Albert Häme ja Sebastian Mustala tutkailevat uusia tiloja pohtivasti nyökkäillen. Kiinnostusta herättää uusien asuinhuoneiden korkeus ja toisen sängyn sijoittelu parvelle.

”Itselle ainakin yhteisöllisyys on iso osa kenttäkurssikokemusta. Täällä se on väkisinkin erilaista, kun huoneet ovat erilaisia ja yhteisiä tiloja on vähemmän”, Häme pohtii.

Kiitosta opiskelijoilta saa kuitenkin tilojen valoisuus ja oma kylpyhuone jokaisessa huoneessa.

Uusien rakennusten on suunniteltu kestävän 150 vuotta käyttöä. Kuva: Rami Marjamäki