Pikkuselältä kaivetut maamassat löysivät läjityspaikan läheisen maanomistajan pelloilta. Kuva: Johannes Tervo
Natura-järven jään alta nousi 72 000 kuutiota ruoppausmassaa ennen kuin lintuvesi nousi taas siivilleen
Läjitys läheiselle pellolle oli onnenpotku Suomen suurimpiin lukeutuvalle lintuvesikunnostukselle.TilaajalleAlavus
Alavuoden Kuivasjärvi on yksi Natura-2000-verkostoon kuuluvia suojelualueita. Pikkuselän lintuvesikunnostus näyttää kiinnostavan myös ruskosuohaukkaa. Kuva: Johannes TervoAlavuden Kuivasjärven Natura 2000 -alueen rehevöityneen Pikkuselän lintuvesikunnostus on valmistunut maaliskuun aikana.
Kyseessä on Suomen suurin lintuvesikunnostus ja ruoppausurakka.
Alavuden Kuivasjärven Pikkuselkä on saanut uuden elämän lintuvesikunnostuksen myötä.
Heikentymään päässyt, kansallisesti arvokas lintuvesikohde ruopattiin jään päältä tammi–maaliskuun aikana 2024.
Järvestä nousi valtaisa määrä ruoppausmassaa: yhteensä noin 72 000 kuutiota.
Koko hanke olisi kuitenkin jäänyt toteuttamatta, ellei massoille olisi löydetty sijoituspaikkaa.
Läheisten peltojen viljelijä otti mailleen vastaan läjitysmassaa, josta hankkeen toteuttajat ovat hyvin kiitollisia.
Pikkuselkä on kasvanut umpeen vuosikymmenten saatossa muun muassa turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen seurauksena.
Kunnostuksen jälkeen Pikkuselän avovesiala kasvoi kolmesta hehtaarista kymmeneen hehtaariin.
Kunnostustoimien yhteydessä linnuille raivattiin myös pesimäsaari tukemaan niiden pesinnän onnistumista.
Pikkuselän kunnostus on merkittävä asia alavutelaisille linnustollisesta, vesistöllisestä ja virkistyksellisestä näkökulmasta.
”Veden vaihtuvuus on nyt parempaa, alueen virkistyksellinen arvo kasvaa maiseman avautuessa ja ympäristö tarjoaa enemmän elinympäristöjä linnuille,” kertoo hankkeen projektipäällikkö Belinda Mäki.
Kunnostusalueen kartta Pikkuselästä näkyy hanketta luotsanneen projektipäällikkö Belinda Mäen kännykässä. Kuva: Johannes TervoPikkuselän lintutorni kutsuu luokseen uusia ja vanhoja harrastajia. Sieltä on kesän kynnyksellä havaittu muun muassa lapasorsia, haapanoita, uiveloita, suokukkoja, telkkiä ja jouhisorsia.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus tekee kesän aikana linnusto- ja poikuelaskennat, joiden avulla seurataan kunnostustoimien vaikutusta Pikkuselän linnustoon.
”Lisäksi veden laadun muutoksia seurataan säännöllisesti”, Mäki kertoo.
Minkkiä ja supikoiraa pyydetään vähentämään niiden haitallista vaikutusta lintujen poikastuotolle.
Alavuden osakaskunnan puheenjohtaja Esa Mäki-Neste katsoo Pikkuselän lintutornissa aluetta myös metsästäjän silmin. Hän on tyytyväinen sorsalintujen määrän lisääntymiseen. Kuva: Johannes TervoPositiivinen kehitys linnustossa on ollut nopeasti havaittavissa ruoppauksen jälkeen.
Alavuden osakaskunnan puheenjohtaja Esa Mäki-Neste kehuu hankkeen nopeaa toteutusta sekä toimijoiden ja maanomistajien välistä saumatonta yhteistyötä.
”Alueen arvo nousee kokonaisuutena niin linnustollisesti, kalastollisesti, vedenlaadullisesti kuin virkistyskäytöllisesti”, hän listaa.
Alavuden osakaskunta omistaa vesi ja maa-alueita noin 4 500 hehtaaria, pääasiassa Alavuden kaupungin alueella.
Kunnostettu alue vapaine vesialueineen näkyy parhaiten lintupespektiivistä. Kuivasjärvi sijaitsee taustalla vasemmalla. Kuva: Johannes TervoKuivasjärvellä jatkuu Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa pienpetopyynti, jossa minkkiä ja supikoiraa pyydetään vähentämään niiden aiheuttamaa haittaa lintujen poikastuotolle.
Pienpetopyynti on osa luonnonhoitotyötä ja osa lintuvesikunnostusta, jossa linnuille turvataan elinympäristöjä.
Mauri Rapo, Alavuden metsästysseuran sihteeri, arvioi kunnostuksen tukevan osaltaan myös pienpetopyynnin tavoitteita.
”Tänä vuonna jatkamme vieraspetopyyntiä Kuivasjärvellä keskittyen Pikkuselän ranta-alueille, koska ne tulevat vetämään runsaasti vesilintuja pesimään”, Rapo sanoo.
Ruoppaus lisää vesilintuja koko alueelle ja sen toivotaan palauttavan Kuivasjärven merkittäväksi lintujärveksi.
”Tehokas vieraspetopyynti auttaa muidenkin riistalajien, kuten kanalintujen ja pienten nisäkkäiden viihtyvyyteen alueella. Syksyllä näemme, kuinka vesilinnut tulevat alueella viihtymään.”
Kunnostustyöstä lasketaan saatavan pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia vesilinnuille sekä alueen suojeluperusteina oleville luonnonarvoille.
Lintuvesikunnostus toteutettiin Euroopan Unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) tuella.
Viiltosara on ollut yksi Pikkuselän umpeen kasvamisen syyllisistä. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
