Tavaraviennin arvosta viidennes tulee edelleen metsästä – tälle maakunnalle metsätalous merkitsee kaikkein eniten

Metsäbiotaloudella on vankka pohja Suomen kansantaloudessa. Sen merkitys korostuu etenkin Itä-Suomessa, tuoreen selvityksen julkaissut Tapio kertoo tiedotteessa.

Metsäbiotalouden merkitys Etelä-Karjalan taloudelle on maakuntien vertailussa Suomen suurin. Suurta sen merkitys on myös Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

Metsäala työllisti vuonna 2022 suoraan noin 66 000 henkilöä, ja sen osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli vajaa viidennes. Viime vuosina tuotannon tehokkuus on kasvanut, mikä on vähentänyt työllisten määrää.

Suomen metsäsäätiön rahoittamaan selvitykseen on koottu tietoa metsäbiotalouden tuotoksesta, arvonlisästä, investoinneista, työllisyydestä ja palkansaajakorvauksista sekä niiden kehityksestä valtakunnallisesti vuosina 2012–2022 ja maakunnittain vuosina 2012–2021.

”Metsäbiotalouden merkitys on säilynyt vakaalla tasolla Suomen taloudessa, ja monessa maakunnassa sen merkitys on edelleen kasvanut. Selvityksen tulokset ovat tärkeitä maakuntien tulevaisuuden suunnittelussa, esimerkiksi vuonna 2025 laadittavien maakuntaohjelmien valmistelussa”, sanoo asiantuntija Jouko Lehtoviita Tapiosta.

Metsäbiotalouden arvonlisäys on kasvanut erityisesti puutuoteteollisuudessa – sen arvo on kaksinkertaistunut yli kahteen miljardiin euroon. Massa- ja paperiteollisuuden arvonlisä on edelleen selvästi suurin, mutta suhteellisesti sen osuus on pienentynyt.

Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta vuonna 2021 oli suurinta Etelä-Karjalassa, 32 prosenttia, ja Kymenlaaksossa, 22 prosenttia.

Uudellamaalla metsäbiotalous on euromääräisesti merkittävää, mutta sen merkitys aluetaloudessa on pieni. Uudenmaan lukuihin vaikuttaa metsäteollisuuden pääkonttoreiden sekä hallinnon ja tutkimuksen keskittyminen alueelle, tiedotteessa kerrotaan.