
Valtion tarjoamilla metsäinvestointien tuilla on suuri merkitys Otso Metsäpalvelut Oy:lle, jonka perustyötä ovat tie- ja ojitushankkeet.
Jos valtion tuki tällaisiin töihin loppuisi, tilanne olisi erittäin vaikea, arvioi Otson toimitusjohtaja Kari Lundell.
”Vähintäänkin töihin tulisi romahdus ja usean vuoden hiljaisuus ennen kuin pakon edessä esimerkiksi teitä on uusittava ja tukkeutuneita ojia avattava.”
Suomen pirstaloituneen tilarakenteen vuoksi kunnostushankkeissa on yleensä aina iso joukko maanomistajia osallisina.
”Useilla tiekunnan osakkailla ei ole välitöntä syytä tai varaa käynnistää hanketta. Kuten tiedämme, jokainen euro on maa- ja metsätaloudessa nyt kiven alla”, Lundell arvioi.
”Metsänomistajarakenteen muuttuessa kasvavalla määrällä omistajia ei ole välitöntä intressiä lähitien tai suon kunnostamiseen.”
Lundellin mielestä metsäinfraan tarvitaan suoraa yhteiskunnan tukea, mutta puuntuotannon perinteinen tukeminen ei hänen mukaansa liene järkevää.
”Suurin osa metsänhoidon toimista on kannattavia jo metsien kasvavien tuottojen kautta.”
”Tärkeintä on tehdä uusi järjestelmä mahdollisimman selkeäksi, stabiiliksi ja tehokkaaksi sekä varmistaa myös yhtenäinen valtakunnallinen soveltaminen minimivalvonnalla ja -administraatiolla”, Lundell sanoo.
Otsossa käydään parhaillaan yt-neuvotteluja.
Yhtiö tiedotti tammikuussa, että tilauskanta on vähentynyt merkittävästi.
Nykyisen kemeran muutokset ovat aiheuttaneet yhtiön asiakaskunnassa epävarmuutta ja Suomen metsäkeskuksen maksatusviiveet ovat tuoneet myös ongelmia.
”Kriittisintä on ensin saada avoimet toteutuskustannusten maksatukset pelaamaan. Samalla myös uusien hankkeiden, erityisesti metsäteiden, hyväksyntää tulee vauhdittaa, jotta mahdollisimman moni saadaan työn alle tulevalle kaudelle. Rahastahan ei pitäisi olla nyt puutetta”, Lundell sanoo.
Otson yt-neuvottelut päättyvät maalis–huhtikuun vaihteessa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
