Supikoiria saa pyytää vain elävänä pyytävillä loukuilla. Kuva: Eija Vallinheimo
Loukut mökkirannoilla pelastavat vesilintuja – näin pienellä panostuksella minkkisaalis tuplaantuisi
Jos jokainen mökkiläinen pyytäisi yhden vieraspedon kesässä, vieraspetokannat pysyisivät nykyistä paremmin hallinnassa.Tilaajalle
Mauri Lukkari virittämässä minkkiloukkua Kukkia-järven rannassa. Kuva: Harri NurminenHaitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut ja rantojen läheisyydessä viihtyvät supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta ja monia alkuperäislajeja.
Mökkiläisillä ja muilla rantatontteja omistavilla on havaittu olevan erittäin tärkeä rooli vieraspetokannan kurissa pitämisessä. Tuhansien järvien maassa mökkiläisten saaminen mukaan vieraspetotalkoisiin on samalla myös kustannustehokasta. Suomessa on reilut 500 000 kesämökkiä. Minkkejä saadaan tällä hetkellä saaliiksi vuosittain noin 50 000 yksilöä.
”Mikäli joka kymmenes Suomen mökkiläinen pyydystäisi yhden minkin vuodessa, vuotuinen minkkisaalis saataisiin tuplattua ja vesilintukannat nousuun”, Metsästäjäliiton Etelä- ja Pohjois-Hämeen piirien toiminnanjohtaja ja Pohjois-Hämeen vieraspetohankkeen piirivastaava Juha Papinsaari laskeskelee.
Metsästäjäliiton vetämässä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeessa luodaan sekä maakunnalliset että paikalliset verkostot, joiden avulla mökeillä tapahtuvaa pyyntiä voidaan järjestää käytännössä.
”Hankkeessa paikallisille metsästysseuroille ja metsästäjille luodaan valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen”, Papinsaari selittää.
Hankkeen ansiosta vieraslajeja pyydetään nyt paikoista, joihin metsästäjillä ei ole aiemmin ollut asiaa. Hanke on useamman vuoden aikana laajentunut lähes valtakunnalliseksi ja se tavoittaa tällä hetkellä jo suuren määrän mökkiläisiä.
Metsästäjäliiton piirien ja metsästysseurojen käyttöön on hankkeen puitteissa hankittu useamman vuoden aikana satoja supiloukkuja, minkkiloukkuja ja laatikkorautoja, joita lainataan tarpeen mukaan mökkiläisille.
Lakimuutoksen mukaan minkkejä ja supikoiria saa nykyisin pyytää ilman metsästyskorttia.
”Supikoiran tai minkkien pyynti ei kuitenkaan ole helppoa. Mökkiläiselle sopivimmaksi pyyntimuodoksi on osoittautunut loukkupyynti”, Papinsaari kertoo.
Minkkiloukkuun pujahtanut eläin kuolee heti loukkumekanismin lauetessa, joten sitä ei tarvitse erikseen lopettaa. Kuva: Harri NurminenPapinsaari kertoo, että tappavaan loukkuun pujahtanut minkki kuolee heti loukkumekanismin lauetessa, joten eläintä ei tarvitse erikseen lopettaa. Toisaalta raudat ovat turvallisia käyttää eikä niistä pitäisi aiheutua vaaraa ihmisille, lemmikeille eikä rauhoitetuille eläimille.
Supikoiria saa pyytää vain elävänä pyytävillä loukuilla. Loukkuun päätyneen supikoiran lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.
”Tämän takia mökkiläisen avuksi pyritään etsimään alueen metsästäjiä, jotka osaavat lopettaa supikoiran oikeaoppisesti.”
Papinsaari muistuttaa, että vieraspetojen kova lisääntymispotentiaali on osoittanut sen, että niiden tehokas kannanhallinta vaatii isoja ponnistuksia. Saaristossa turvataan arvokkaita lintukohteita ammattimaisesti toimivien pienpetopyytäjien avulla, mutta sisämaassa apuun toivotaan mökkiläisiä.
”Jokainen aktiivipyynnissä oleva loukku lisää pyyntitehoa. Mökkiläisten avulla vieraspetojen pyynti tulee hoidettua melko pienin kustannuksin talkootyöllä”, Papinsaari toteaa.
Yksi vieraspetohankkeesta kiinnostuneista mökkiläisistä on Luopioisissa Puutikkalan kylässä mökkeilevä Mauri Lukkari. Huoli vieraspetojen vaikutuksesta Kukkia-järven vesilintuihin sai hänet ryhtymään vieraspetojen pyyntiin.
Mauri ja Terttu Lukkari ovat huolissaan vieraspetojen vaikutuksesta alueen vesilintukantoihin. Kuva: Harri Nurminen”Aktivoiduttiin mökkinaapurien kanssa, kun saatiin useampia havaintoja ilmeisesti kahdesta minkkipoikueesta. Hankkeen kautta saatiin kaksi heti tappavaa loukkua käyttöömme, johon olemme vaihtaneet ahkerasti syöttejä. Tähän mennessä olemme saaneet loukkuun yhden minkin”, Lukkari kertoo.
”Kaiken takana on ymmärrys siitä, että minkki on vieraslaji, joka pitäisi saada pois luonnosta. Tässä Kukkialla on monenlaisia vesilintuja, jotka ovat joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Minkki on tehokas vesilintujen tappaja, jolla ei ole luontaisia vihollisia”, Lukkari tähdentää.
Myös Puumalassa mökkeilevä Markku Pitkänen haluaa omalla esimerkillään innostaa muitakin mökkiläisiä ja rantojen läheisyydessä asuvia osallistumaan vieraspetotalkoisiin.
”Meillä ensimmäinen havainto minkeistä saatiin talvella 2021. Mökin pihassa olevasta kaivosta löytyi hukkunut minkki, joka aiheutti koko kaivon puhdistuksen. Viime kesänä koira taas löysi minkin terassin alta. Samaan aikaan huomasimme, että vesilinnut ovat tästä lähialueilta dramaattisesti vähentyneet. Ymmärsimme, että jotakin pitää tehdä”, Pitkänen muistelee.
Pitkänen kertoo näiden havaintojen innoittamana ilmoittautuneensa Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeen paikalliseen Whatsapp-ryhmään.
”Pystymme sitä kautta helposti ilmoittamaan havainnoista ja tieto niistä leviää metsästäjille. Ryhmästä saa myös opetusta ja informaatiota esimeriksi loukkujen käytöstä. Ja jos supikoira on mennyt loukkuun, ryhmän kautta löytyy apua nopeasti”, Pitkänen kehuu.
Vaikka vieraspetojen olemassaolosta on tiedetty, Pitkänen on ollut yllättynyt vieraspetojen suuresta määrästä Puumalan alueella.
”Saalismäärä on ollut yllättävän iso.”
”Saalismäärä on ollut yllättävän iso, sillä minkkejä ja supikoiria on saatu pyydettyä Puumalan alueelta jo yli 250. Mielestäni työn tulokset ovat jo näkyvissä, sillä tänä kesänä vesilintujen määrä on noussut. Yhdessä tehty työ on tuottanut tulosta”, Pitkänen iloitsee.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
