MT kiersi kaikki Suomen kansallispuistot – klikkaa karttaa ja lue reportaasit

MT:n metsätoimitus päätti alkuvuodesta 2012 esitellä kaikki Suomen kansallispuistot.

Tuhteihin Metsänomistaja-numeroihin kaivattiin metsätalousuutisten lisäksi asiaa luonnosta ja retkeilystä sekä näyttävää kuvitusta. Ja onhan meistä suomalaisista jokainen metsänomistaja valtion omistamien metsien kautta.

Torronsuon kansallispuiston avointa maisemaa pääsevät ihailemaan myös liikuntarajoitteiset retkeilijät. MT vieraili puistossa vuonna 2012. Kuva: Jaana Kankaanpää

Syntyi lukijoiden kiittämä ja tekijänsä luontoelämyksillä palkinnut Kansallispuistokierroksella-sarja.

Kierrokselle lähdettiin Linnansaaresta maaliskuussa 2012. Viimeisenä toimitus valloitti Selkämeren tämän vuoden syyskuussa.

Kierroksen aikana on perustettu kolme uutta kansallispuistoa: Etelä-Konnevesi (2014), Teijo (2015) ja Hossa (2017).

Vuonna 2014 MT pääsi käymään Perämeren kansallispuistossa. Kuva on Selkä-Sarvesta, jonka eteläkärjessä sijaitsee Kallan autio- ja varaustupa. Kuva: Pekka Fali

Kymmenessä vuodessa käyntimäärät Suomen kansallispuistoissa ovat kaksinkertaistuneet. Vuonna 2010 käyntejä kirjattiin vajaa kaksi miljoonaa. Viime vuonna käyntimäärä hipoi neljää miljoonaa.

Koronavuosi 2020 näkyi huimana loppunousuna muutenkin nousujohteiselle kehitykselle. Vuodesta 2019 käyntimäärä kasvoi 23 prosenttia.

"Kansallispuistojen suosio ja tunnettuus ovat parantuneet", Metsähallituksen luontopalveluiden viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist toteaa.

Hänen mukaansa kansallispuistoilla on myönteinen vaikutus kansanterveyteen. Siinä missä aiemmin puistoihin löysivät lähinnä hyväkuntoiset vaeltajat, nyt ne ovat saavutettavissa kaikille kansanryhmille. Esteettömien reittien ansiosta myös pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla pääsee luontokohteiden äärelle.

Hiljattain perustetut kansallispuistot on otettu hyvin vastaan ja yhteistyö kuntien ja matkailuyritysten kanssa on ollut sujuvaa, Rosqvist kertoo.

"Esimerkiksi 2011 perustetussa Sipoonkorven kansallipuistossa Vantaan kaupunki on tullut vastaan järjestämällä pysäköintipaikkoja ja liikenneyhteyksiä."

MT:n toimittaja Suvi Jylhänlehto kokeili retkiluistelua Linnansaaren kansallispuistossa vuonna 2012. Kuva: Jaana Kankaanpää

Marraskuun 19. päivään asti ympäristöministerinä toiminut Krista Mikkonen (vihr.) on esittänyt, että Suomeen perustettaisiin kaksi uutta kansallispuistoa: Evolle ja Sallaan.

Sallan kansallispuiston perustamista koskeva lakiesitys sai sinettinsä marraskuun 24. päivä eduskunnan täysistunnon toisessa käsittelyssä.

Hämeenlinnan Evolle kaavailtua tiedekansallispuistoa ovat vastustaneet muun muassa alueen maanomistajat ja metsästäjät. Heidän edustajat erosivat kesällä puistoa valmistelevasta alueellisesta työryhmästä, sillä heidän mukaan paikallisten toimijoiden ääntä ei ole kuultu valmistelussa riittävästi.

Tiedekansallispuiston perustamisesta on käyty syksyn mittaan keskusteluja hallituksessa. Mikkosella ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä (kesk.) on kuitenkin ollut erimielisyyttä siitä, tulisiko aluetta kehittää tiedekansallispuistona vai retkeilyalueena.

Rosqvist toivoo, että kansallispuistojen ylläpitoon saataisiin riittävän korkea rahoitustaso, kun uusia puistojakin perustetaan.

"Muuten syntyy uutta korjausvelkaa."

Metsähallitus hyödyntää reittien ja taukopaikkojen rakennus- ja korjaustöissä paikallista työvoimaa, joten puistot tuovat sitäkin kautta euroja paikallistalouteen.

Lue myös:

MMM perusti työryhmän kehittämään Evon retkeilyaluetta – ympäristöpuolen edustajat eivät suostuneet mukaan