Kokeilimme neljää akulla toimivaa ruohonleikkuria ‒ Katso videolta, kuinka ne selviytyvät pitkän ruohon leikkaamisesta

Akulla toimivissa ruohonleikkureissa myönteistä on pakokaasuista ja öljynvaihdoista eroon pääseminen, sähkömoottoreiden varmatoimisuus ja kestävyys sekä laitteen käynnistyminen helposti napista painaen. Akkukoneen hankintaan voi houkutella myös se, jos omistaa jo ennestään saman merkin akun. Se pienentää kustannuksia, koska akut latureineen ovat tuntuva kuluerä.

Akkuruohonleikkurit ovat selvästi hiljaisempia kuin bensalla toimivat. Sen verran ääntä niistä silti lähtee, että naapurisovun nimissä nurmikkoa ei kannata niilläkään ajella aikaisin lauantaiaamuna tai sunnuntaina iltamyöhään. Akkuruohonleikkurin ääni vastaa huomattavan kovaäänistä puhetta, ja jos naapuritalo on lähellä, leikkurin ääni kuuluu kyllä. Kuulosuojaimia ei kuitenkaan tarvitse käyttää.

Suomessa on totuttu käyttämään bioleikkaavia ruohonleikkureita, jotka silppuavat ruohon ja levittävät sen tasaisesti nurmikolle.

Keski-Euroopassa ja Britanniassa suosiossa ovat keräävät ruohonleikkurit. Keräävällä ruohonleikkurilla syksyn lehdet voi kerätä pois tarkasti ja nopeasti. Kaikki kun eivät halua tai jaksa haravoida.

Keräävän ruohonleikkurin kanssa tarvitaan kottikärryjä. Keruusäiliö täyttyy nopeasti, jolloin se on kätevää tyhjentää lähelle parkkeerattuihin kärryihin. Tuulisena syyspäivänä keräävässä leikkurissa on se hyvä puoli, että silputtu lehtimassa ei pöllyä kottikärryistä pois samalla tavoin kuin kokonaiset lehdet.

Bioleikkaava Husqvarna 146i suoriutui juuri ja juuri puutarhan kimalaislaitumessa. Keräävä ja bioleikkaava leikkuri jaksaa leikata kuvan kaltaisen apilikon keräten, mutta ei bioleikaten. Kuva: Risto Jussila

Niin hupaisalta kuin se kuulostaa, keräävää ruohonleikkuria ei yleensä kannata nurmikon leikkuussa käyttää keräävänä. Säiliön täyttymisnopeus riippuu ruohon pituudesta, mutta yleensä ruohonleikkuu keräten tarkoittaa säiliön jatkuvaa tyhjennystä. Myös kompostori täyttyy hetkessä.

Ruohon mukana maaperästä poistuu ravinteita, jollei kompostimultaa palauteta nurmelle. Jos taas palautetaan, keräys ja palautus ovat työtä, jolta bioleikkaaja välttyy.

Itse olen käyttänyt nurmikon leikkuussa keruusäiliötä silloin, jos mökille tulee vieraita ja leikkaan ruohon juuri ennen sitä. Bioleikattuna ruohosilppu takertuisi kenkiin ja kulkeutuisi sisälle mökkiin, vierasaittoihin ja saunaan. Varsinkin lapset juoksevat edestakaisin sisälle ja ulos – myös paljain jaloin, jolloin silppua menee sänkyihin asti.

Kun hyödynnän keräävää leikkuria, seuraavaa viikkoa ei tarvitse käyttää ruohon nyppimiseen sisätiloista sieltä sun täältä.

Aarteen kokeilussa tutkimme erityisesti kerääviä akkuleikkureita. Niiden ostajilla saattaa olla virheellisiä odotuksia käyttöominaisuuksista.

Kun ruoho kerätään säiliöön, keräävät akkuleikkurit kykenevät leikkaamaan melko pitkääkin ruohoa. Samoin ne kykenevät keräämään paksunkin lehtikerroksen säiliöönsä. Useimmiten nurmikko on silti paras leikata ilman keruuta. Keräävissä leikkureissa tunneli leikkurin alta säiliöön suljetaan silloin kookkaalla muovitulpalla.

Keräävä akkuleikkuri ei toimi bioleikkurina pitkässä ruohossa yhtä hyvin kuin pelkästään bioleikkuuseen valmistettu kone. Tämä johtuu terän erilaisesta toiminnasta. Keräävä leikkuri pyrkii nostamaan ruohon pystyyn ja ohjaa sen katkaisun jälkeen korkealle, jotta se lentää paremmin tunnelia myöten säiliöön. Rakenne parantaa tulosta myös lehtien keruussa.

Keräävällä leikkurilla bioleikatessa ruoho ei leviä leikkurin alle ympäriinsä samalla tavalla kuin pelkästään bioleikkaavassa. Ruohosta tuppaa muodostumaan terän yläpuolelle paakkuja, jotka putoavat ajojälkeen. Sama ilmiö tapahtuu myös bensakäyttöisissä keräävissä leikkureissa, kun niitä käytetään bio­leikkaavina.

Keräävissä akkuleikkureissa erityisenä miinuksena on se, että jos ruoho on pitkää tai märkää, bioleikatessa terän päälle kertyvät ruohopaakut saattavat pysäyttää terän kokonaan.

Bosch Advanced Rotak 906 on kevyt leikkuri, joka on kätevä ahtaiden paikkojen kiertelyssä. Kuva: Risto Jussila

Akkuleikkureiden kierrosnopeus on yleensä 2 500–3 000 kierrosta minuutissa. Se on selvästi vähemmän kuin bensakoneissa. Siksi akkuleikkurit eivät leikkaa ja silppua pitkää ruohoa läheskään yhtä ärhäkästi kuin bensakoneet.

Erityisesti keräävällä akkuleikkurilla bioleikatessa ruoho pitää leikata lyhyenä eli leikkuu pitää tehdä usein. Kolmen sentin ruoho katkeaa helposti.

Korkea ruoho on kätevintä bioleikata keräävällä kahdesti, ensimmäinen kerta terä korkealla ja toinen viimeistelykorkeudelta. Leikkuukyky vielä paranee, jos toinen leikkuu tehdään vasta seuraavana päivänä, jolloin jo leikattu nurmi on vähän kuivunut eikä tuki terää yhtä pahasti kuten märkä.

Sademärkää pitkää nurmea keräävä akkuleikkuri ei kykene leikkaamaan bioleikkaavana juuri lainkaan. Myös aamukosteus heikentää tulosta. Lämmin iltapäivä, kun ruoho on kuivaa, on paras ajankohta.

Akkuleikkuri leikkaa hyvin vain terä terävänä. Kiviin tai edes maahan ei terää ole vara kolhia. Jos näin käy, osumia saanut terä pitää teroittaa. Se onnistuu lattaviilalla. Muhkuraisiin maankohtiin akkuleikkuria ei voi suositella lainkaan.

Bensaleikkurissa terän terävyydellä ei suuren kierrosnopeuden takia ole pahemmin merkitystä. Ero akkuleikkuriin on tältä osin yllättävänkin suuri.

Keräävä ja bioleikkaava leik­kuri voi bioleikkaavana tukkeutua, kun ruoho on liian korkeaa. Se johtuu osin siitä, että kone heittää ruohoa ylöspäin. Kuva: Risto Jussila

Akkujen kesto riippuu akkujen kapasiteetista, jonka yksikkö on ampeeritunti (Ah). Työnnettävissä leikkureissa käyttöaika perusakuilla on yleensä 20–30 minuuttia.

Käyttäjän kävelyvauhdista riippuu, kuinka suuren alan käyttöajassa ennättää leikata. Mitä lyhyempi ruoho, sitä nopeammin leikkuria voi työntää.

Vetävissä akkuleikkureissa päästään yleensä lähes samanlaiseen käyttöaikaan, kun käytetään hidasta vetonopeutta. Suurin vetonopeus lyhentää akkujen käyttöaikaa tuntuvasti, mutta leikkuukin edistyy joutuisammin.

Akkuleikkuriin kannattaa ostaa heti uutena vara-akkuja. Se on ikään kuin suuren bensamäärän ostamista varastoon, koska akkujen lataus on hyvin edullista sähkön hinnasta riippumatta.

Pienissä ja keskikokoisissa pihoissa akkuruohonleikkurit ovat yleensä parhaimmillaan.

Keräävän akkuleikkurin mainio ominaisuus on mahdollisuus kerätä sillä syksyn lehdet vaivattomasti. Moni hankkii keräävän akkuleikkurin pääasiassa tämän takia. Silloin taloudessa voi olla myös muita ruohon­leikkureita.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.