Metsäverotus uudistettava täydellisesti ja omaisuuden suojaksi tarvitaan tuulivoimalaki, vaatii MTK:n Mikko Tiirola

Metsäverotus pitäisi uudistaa, omaisuuden suojaksi tarvitaan tuulivoimalaki ja maahan pitäisi perustaa metsäpaneeli, esitti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa tänään.

Tiirola harmitteli, että biotalouden tarjoamat mahdollisuudet ovat jääneet yhteiskunnassa sivuosaan. Se koskee myös ilmastonmuutoksen torjuntaa.

"Tässäkin asiassa metsänomistajat ovat ratkaisukeskeisiä. Meillä on tarjolla lääkkeeksi metsien kasvua kiihdyttävät pottiputket ja raivaussahat."

Tiirolaa harmitti, että maailman johtavana metsätalousmaana ja perinteikkäänä vahvana metsäntutkimuksen maana meiltä puuttuu tieteellinen metsäpaneeli ilmastopaneelin ja luontopaneelin rinnalta. Sille olisi tarvetta.

"Nyt metsäntutkijoiden ääni hukkuu helposti muun keskustelun melskeeseen."

Tiirola ehdotti metsäntutkijoista koostuvaa metsäpaneelia ilmastokeskustelun tasapainottamiseksi ja päätöksen teon tueksi.

"Nyt tarvittaisiin vahvoja vaikuttajia osoittamaan myös, että EU-komissio on menossa pahasti metsään. Ei voi olla niin, että metsänielujen kasvattaminen ja fossiilisten tuotteiden korvaaminen torpataan tekemällä metsistä ränsistyviä museoita."

Toinen Tiirolan esiin nostama teema oli tuulivoima. Hänen mukaansa ylikuumeneva tuulivoimarakentaminen aiheuttaa tarpeetonta metsäkatoa.

"Tuulipuiston alueella lainsäädäntö on kunnossa, mutta tuulivoimapuistojen siirtolinja-aluilla on menossa laillistettu ryöstö, johon pitää lainsäädännöllä puuttua."

"Uusia siirtolinjoja vedetään kuin sieniä sateella, kun nykyinen lunastuslaki mahdollistaa liiketoiminnan tekemisen toisen maalla muutaman satasen hehtaarikohtaisena kertakorvauksella."

Tiirola esitti, että hallitus aloittaisi viipymättä erillisen tuulivoimalain valmistelun. Sillä velvoitettaisiin tuulivoimayhtiöt maksamaan lunastuksen yhteydessä samansuuruiset korvaukset johtokäytävien maanomistajille kuin itse puiston alueen maanomistajat saavat.

Kolmas Tiirolan esiin nostava asia liittyi metsäverotukseen.

"Metsäverotus ei ole enää tasapuolinen eri omistusmuotojen suhteen. Yksityiseltä metsänomistajalta menee lähes joka kolmas puu verottajan käyttöön, kun esimerkiksi ulkolaisilla rahastoyhtiöillä voi olla rakenteita, joiden avulla verojalanjälkeä ei juuri Suomeen jää."

Tiirola oli huolissaan siitä, että metsänomistus irtaantuu pikkuhiljaa metsien sijaintipaikkakunnilta. Jos kuntaan jää metsien käytöstä vain hakkuun jäljet ja eurot menevät muualle, voi paikallisten päättäjien hyväksyntä metsäelinkeinolle heiketä.

"Rohkenenkin esittää selvitettäväksi metsäverotuksen kokonaisuudistusta, jossa kaikki puunmyyjät maksaisivat samaa yhteisöverokannan tasoon sidottua erillistä metsäveroa, joka tilitettäisiin metsän sijaintipaikkakunnalle", Tiirola ehdotti.