Luken asiantuntijat: Maa- ja metsätalouden logistiikka vaatii uudenlaista ajattelua

Uusia logistisia ratkaisuja tarvitaan, jotta biokiertotalouden kustannus- ja ympäristötehokkuutta voidaan parantaa sekä ylläpitää huoltovarmuutta.

Uutta osaamista ja yhteispeliä kaivataan logistiikkaketjun kaikkiin vaiheisiin: raaka-aineen hankintaan, varastoinnin aikaisen laadun hallintaan sekä hajautetun ja keskitetyn tuotannon yhdistämiseen.

Perinteisen maa- ja metsätalouden uudenlaiset logistiikkahaasteet johtuvat liiketoimintaympäristön muutoksista, erityisesti energian mutta myös muiden kustannustekijöiden merkittävästä hinnannoususta. Lisäksi sivuvirtojen kasvava hyödyntäminen vaatii kokonaan uusien logististen ketjujen rakentamista.

Biotalouden logistisiin haasteisiin etsitään ratkaisuja tuoreessa Luonnonvarakeskuksen synteesiraportissa.

Haasteita metsäteollisuuden puunhankinnan logistiikalle ja toimitusvarmuudelle luovat useat eri tekijät, kuten kotimaisen ainespuun saatavuus ja sen vaihtelut, puunhankinnan kausittaisuus, heikentyvä tieinfra, avohakkuiden väheneminen ja jatkuvan kasvatuksen yleistyminen, sekä uhka lisääntyviin laajoihin metsätuhoihin.

Lisäksi useilla valmistelussa olevilla EU-politiikkatoimilla voi olla merkittäviä vaikutuksia puunhankintaan ja logistiikkaan siinä vaiheessa, kun ne toteutuvat ja niitä aletaan siirtää käytäntöön.

Selvitys mahdollisten muutosten tuomista vaikutuksista puun korjuu- ja kuljetuskustannuksiin on parhaillaan käynnissä. Uusia mahdollisuuksia metsäteollisuuden toimituslogistiikkaan luovat yritysten yhteistyön lisääntyminen logistiikan ohjaamisessa, uudet teknologiset ratkaisut, datatalouden ja automatisaation tuomat mahdollisuudet kustannussäästöihin sekä käyttöenergiamuotojen siirtyminen vähäpäästöisempiin ratkaisuihin.

Maataloustuotantoon uusia haasteita tuo maatalouden rakennemuutos, tilakokojen kasvaminen ja välimatkojen kasvaminen tilan sisäisessä logistiikassa. Laajentavat tilat joutuvat hankkimaan lisäpeltoa usein kaukaa.

Logistiikkaa voidaan tehostaa tilojen välisellä yhteistyöllä, tilusjärjestelyillä ja kuljetuskaluston käytön optimoinnilla. Vaikka tilusjärjestely ei tuntuisikaan houkuttelevalta, kannattaisi selvittää mahdollisuudet kasvinviljelytilojen ja karjatilojen viljelykiertoyhteistyöhön.

Maatalouden logistiikkatutkimusta on kehitettävä yhdessä paikkatieto-osaamisen kanssa.

Biokaasukäyttöisiä rekka-autoja ja traktoreita on jo nyt joitakin käytössä.

Dieselmoottori voidaan muuttaa jälkikäteen kaasukäyttöiseksi kohtuullisen edullisesti. Muutostyö voi olla taloudellisesti kannattava, mutta kaikkia biokaasun ympäristöhyötyjä ei ratkaisulla saavuteta. Paras vaihtoehto on varta vasten metaanikäyttöön suunniteltu moottori.

Kuorma-autoon kaasukäyttö soveltuu traktoria paremmin, koska lavan alla on tilaa kaasusäiliöille.

Nyt kun useilla tiloilla alkaa olla omaa kaasuntuotantoa, voisiko biokaasukäyttöinen ja vaihtolavalaitteilla varustettu kuorma-auto olla osaratkaisu logistiikkaongelmiin? Traktori kun ei tunnetusti ole taloudellisimmillaan maantiekuljetuksissa.

Tulevaisuudessa uudenlaiselle logistiikalle on tarve, kun lähdetään tavoittelemaan metsäbiomassojen kaskadikäyttöä, maataloudessa ravinteiden kierrätystä ja hiilen sidontaa peltomaahan, kosteikkokasvien viljelyä käytöstä poistuvilla turvetuotantoalueilla tai kalatalouden sivuvirtojen ja järvien hoitokalastuskalan hyödyntämistä.

Alkuun uuden sivuvirtoihin perustuvan liiketoiminnan synnyttäminen voi vaatia julkista tukea esimerkiksi logistiikkaan. Tavoite kuitenkin on, että liiketoiminta muuttuisi nopeasti kannattavaksi ilman tukiakin.

Yksi esimerkki sivuvirtojen hyödyntämisen tehostamisesta on valmisteilla oleva ravinnekiertokorvaus, joka edistää lannan ja vesistökasvillisuuden niittojätteen käyttöä biokaasulaitoksissa ja kannustaa valmistamaan biokaasuprosessissa syntyneestä mädätteestä kierrätyslannoitevalmisteita. Jalostuksella tavoitellaan lannoitevalmisteita, joiden kuljetus, varastointi ja levitys on helpompaa.

Tukimallin on tarkoitus valmistua vuoden 2023 alussa.

Timo Lötjönen

tutkija

Kari Väätäinen

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus