Valtion mailla on noin 2 500 paikkatietojärjestelmään merkittyä metson soidinpaikkaa

Metsokukot ovat jo monin paikoin aloittaneet reviirien mittailun. Samoihin aikoihin alkaa myös Metsähallituksen suunnittelijoiden ja metsureiden työ soidinalueiden sijainnin ja toiminnan kartoittamiseksi, tiedottaa Metsähallitus.

Tarkastuksia tehdään näkö-, kuulo- ja jälkihavaintojen perusteella.

Valtion mailla on noin 2 500 paikkatietojärjestelmään merkittyä soidinpaikkaa, joista tarkastetaan vuosittain satoja.

Tavoitteena on selvittää metsojen soidinpaikkojen sijainti ja metsojen määrä sekä seurata metsätalouden vaikutuksia metson soidinpaikkojen säilymiseen. Tietoja käytetään metsäsuunnittelun tukena.

Metsojen soidinalue on keskimäärin 300 hehtaarin suuruinen ja muodostuu useiden metsokukkojen elinalueista, soidinpaikoista ja kaiken keskellä olevasta ”tanssilavasta”, eli soidinkeskuksesta.

Metson soidinalueilla on erityisasema riistan elinympäristöjen hoidossa.

Metsähallituksella on toimivia soidinalueita koskevat metsänkäsittelyohjeet. Metsien käsittelyt halutaan toteuttaa niin, että soidinalue säilyy metsojen kannalta suotuisana.

Käsittely suunnitellaan niin, että mitä lähempänä soidinkeskusta ollaan, sitä peitteisempänä metsän kuva pidetään ja sitä pienempiä ovat yksittäiset uudistusalat.

Myös metsänkäsittelyohjeiden toteutumisen laatua seurataan vuosittain. Laatua seurataan niillä toimivilla metson soidinpaikoilla, joiden 20 hehtaarin kokoista keskeistä soidinosaa on käsitelty uudistushakkuin.

Vuonna 2017 seurannassa oli 23 valtion mailla hakkuin käsiteltyä aluetta. Laatuseurannan tulosten mukaan kaikilla alueilla laatuvaatimukset täyttyivät, eli ohjeistusta noudatetaan hyvin.

Metson soidinalueiden laatu yritetään jatkossakin pitää kiitettävänä, todetaan Metsähallituksen tiedotteessa. Yksi keino on lisätä riistatiheikköjen määrää. Tästä hyötyy myös metso, sillä tiheiköt ovat tärkeitä osa metsolle suotuisaa elinympäristöä.