Siltojen heikko kunto huolettaa koneyrittäjiä

Koneyrittäjät ovat huolissaan siltojen heikosta kunnosta. Tulevan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on varmistaa, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään taittamaan.

Koneyrittäjien mukaan teiden korjausvelkaohjelma loppui liian lyhyeen. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä rahoituksen lisäämiseksi.

"Huonokuntoisen tieverkon rappeutumisvauhti kiihtyy nopeasti ja teiden korjausvelka kasvaa hallitsemattomasti", toteaa Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Markku Suominen.

Suomisen mukaan tulevan hallituksen on laitettava tieverkko kuntoon ja osoitettava tähän riittävä rahoitus. Ilman sitä tiestön kunto romahtaa.

Korjausvelkaohjelmalla ja aiemmalla lisärahoituksella velan kasvu on saatu pysähtymään, mutta tiestön saaminen parempaan kuntoon vaatii, että rahoitusta lisätään pitkäaikaisesti.

Koneyrittäjien mukaan perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä pysyvästi vähintään 300 miljoonaa euroa vuosittain. Riittävä perusväylänpidon taso vaatii minimissään 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Suomisen mukaan perusväylänpidon rahoituksella pidetään huolta olemassa olevasta tieverkosta ja varmistetaan liikenteen turvallisuus ja sujuvuus.

Teiden kunnossapito ja ajoissa tehdyt korjaukset säästävät rahaa. Toimenpiteiden lykkääminen tulee kalliiksi, koska korjaukset ovat aina sitä raskaampia ja suurempia mitä myöhemmäksi niitä lykätään.

"Esimerkiksi alemmalla tieverkolla teiden rakenteellinen kunto heikkenee. Teiden rungot eivät kestä nykykuormitusta."

Painorajoitukset syövät rekkojen kasvattamisen tuoman hyödyn.

Erityisen huolissaan Koneyrittäjät on siltojen kunnosta. Koneyrittäjät joutuvat käyttämään kiertoreittejä, kun työkoneita siirretään erikoiskuljetuksina paikasta toiseen.

Sama koskee raskaita puukuljetuksia.

Massamme on yli 14 000 siltaa, joista noin viisisataa on painorajoitettuja huonon kunnon takia. Lisäksi maassamme on vähintään toinen mokoma siltoja, joita rajoittaa työkoneenkuljetuksen vaatima telimassa.

"Iso osa silloista sijaitsee alemmalla tieverkolla eli juuri niillä teillä, joita tarvitaan työkonekaluston viikoittaisissa siirroissa."

Siltojen kunnostaminen vaatii oman kohdennetun ohjelmansa, jotta kiertoreittien määrä ei räjähdä käsiin.

Rahankulku urakointiketjussa on varmistettava. Suomisen mukaan korjausvelkarahojen ehtona on oltava, että myös työn varsinainen tekijä urakointiketjun loppupäässä saa rahansa ajallaan.

"Maksuaikojen venyttäminen on valitettavasti vallitseva käytäntö maarakennusalalla. Pääurakoitsijat venyttävät maksuaikoja aliurakoitsijoiden kustannuksella, mistä on päästävä eroon", vaatii Suominen.