Tenojoella saa ensi kesänä kalastaa, mutta lohien pyynti jää haaveeksi
Tenojoen lohikantojen tila heikkeni entisestään vuonna 2024. Tämän takia lohenkalastusta ei voida avata tulevana kesänä lainkaan.
Tenon lohikannat ovat jääneet yhä kauemmaksi hyvästä tilasta. Kuva: Pekka FaliTenolla lohikantojen tila heikkeni selvästi aiempiin vuosiin verrattuna kesällä 2024 . Lisäksi tälle vuodelle on ennakoitu erittäin heikkoa isompien lohien nousua.
Tenon rajajokiosuuden kalastussäännön mukaisesti lohenkalastusmahdollisuudet määräytyvät Tenon sivujokien lohikantojen tilan perusteella. Suomen ja Norjan viranomaiset ovat joutuneet toteamaan, ettei nykytilanteessa ole edellytyksiä avata lohenkalastusta lainkaan. Utsjokea lukuun ottamatta kaikki lohikannat on arvioitu heikoimpaan tilaluokkaan.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan lohia lukuun ottamatta ei kalastussääntöön sovittu muita muutoksia, joten kalastus jatkuu samoilla määräyksillä kuin edelliskesänä. Tenolla saa edelleen kalastaa muita lajeja kuin lohta. Tätä varten kalastussääntöön on kirjattu omat kalastusmääräyksensä. Matkailijoita varten tarjolla on muun kalan kalastuslupia, joka oikeuttaa keveiden perhokalastusvälineiden käyttöön.
Muu kuin lohen kalastus jatkuu samoilla määräyksillä kuin edelliskesänä.
Lohen- ja kyttyrälohen kalastusta koskeva tilanne todettiin vuosittaisissa Suomen ja Norjan välisissä kalastussääntöä koskevissa neuvotteluissa. Neuvotteluista laadittiin pöytäkirja, joka saatettiin voimaan torstaina 3.4. valtioneuvoston asetuksella.
Tenolla varaudutaan myös kyttyrälohen kohdennettuun pyyntiin, koska vuoden 2023 runsaasta kyttyrälohen vaelluksesta syntyneet poikaset palaavat jokiin tulevana kesänä. Kyttyrälohen kalastus tapahtuu vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti.
Kyttyrälohen nousu Suomen puolelle riippuu paljon Norjan suunnitteleman kyttyrälohen poistopyynnin onnistumisesta Tenon alajuoksulle suunnitellun padon avulla.
Suomi on painottanut sitä, että on ensiarvoisen tärkeää arvioida riskejä ja tehdä ennalta sovitut suunnitelmat sen varalle, että padon todetaan haittaavan lohen tai muiden vaelluskalojen nousua.
Samoin on tärkeä selvittää perusteellisesti padon vaikutusta smolttien alasvaellukseen. Luonnonvarakeskus onkin yhdessä norjalaisten tutkimuslaitosten kanssa valmistelemassa radiotelemetriatutkimusta, jonka avulla on tarkoitus selvittää yksittäisten smolttien vaelluskäyttäytymistä niiden matkalla kohti merta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
