Koiran etenemistä metsässä seurataan tutkapannan ja kännykkäsovelluksen kautta. Kuvassa palkintotuomari Teemu Ojanen (edessä) ja tuomariharjoittelija Jari Mäki. Kuva: Eija Vallinheimo
Sysi ja Bingo haukkuivat hirviä Pälkäneellä – Tiedätkö sinä, mitä hirvenhaukkukokeessa tapahtuu?
Hirvikoiran tasaisen rytmikäs haukku kuuluu kauas Laipanmaan erämaa-alueen laidalla Pälkäneellä. Hirvenhaukkukokeessa mitataan metsästyskoiran kykyä toimia metsässä.TilaajallePälkäne
Matti Katajalla oli kokeessa mukana nuori harmaa norjanhirvikoira Sysi. Kuva: Eija VallinheimoKokeessa on tällä kertaa mukana vain kaksi koiraa, 2,5-vuotias Korvenkiertäjän Sysi ja 8-vuotias Riistankauhun Bingo isäntineen.
”Kokeeseen osallistuminen jännittää aina, vaikka takana onkin jo 40 vuotta hirvikokeita”, toteaa Sysin omistaja Matti Kataja.
Koirat on laskettu metsään heti aamun valjettua. Hakuaikaa koirilla on viisi tuntia, ja kokeessa arvostellaan muun muassa haun tehokkuutta, löytöhaukkua ja haukkuaikaa sekä haukun kuuluvuutta, tiheyttä ja laatua. Lisäksi arvioidaan koiran tottelevaisuutta ja yhteistyötä ihmisen kanssa.
Yhteensä päivän aikana on mahdollista kerätä sata pistettä. Ykköstuloksen koira saa 70 pisteellä. Neljä ykköstulosta sekä vähintään hyvä näyttelytulos tuo koiralle käyttövalion arvon.
Kataja kuitenkin muistuttaa, että mitä enemmän koiralla on haukkutyöskentelyä ja kiinteää seisontahaukkua sitä parempi mahdollisuus koiralla on onnistua myös käytännön jahdissa.
Koira saa haukkua kokeessa vain pysähtynyttä hirveä ja sen tulisi pystyä pitämään hirvi mahdollisimman paikallaan haukkutyöskentelyn ajan. Koira saa myös seurata hirveä, mutta ei ajaa sitä.
Kokeen käytännönläheisyys näkyy myös siinä, että hirven löydyttyä tuomarit pyrkivät lähestymään haukussa olevaa hirveä 90 minuutin haukkuajan jälkeen ikään kuin etsien ampumatilaisuutta. Ampumatilaisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa tuomari voi paikallistaa hirven alle sadan metrin päässä.
Koepäivä on kova fyysinen suoritus myös koiralle. Viiden tunnin koeaika tarkoittaa sitä, että koira voi juosta päivän aikana parhaimmillaan jopa 60–70 kilometriä ja etsiä useampia hirviä.
”Ihanne tietysti olisi se, että hirvi löytyisi suhteellisen nopeasti eikä karkkoaisi kauas, jotta se pysyisi metsästettävissä”, kiteyttää kokeessa ylituomarina toiminut Juha Papinsaari.
Sysin etsiessä hirveä on ylituomari Juha Papinsaarella ja Sysin isännällä Matti Katajalla aikaa paistaa makkaraa. Kuva: Eija VallinheimoMolemmat kokeessa olevat koirat hakevat ensimmäistä hirveä pitkään, mutta lopulta pääsevät haukkumaan.
Sysi jää kuitenkin kiertämään yhtä paikkaa moneen kertaan, mutta haukku muuttuu äänettömäksi. Papinsaari ehtii epäillä jopa sitä, että haukussa voisi hirven sijasta olla ilves. Lopulta paljastuu, että kyseessä on kuitenkin hirvenvasa.
”Vaikea sanoa, mitä metsässä on tapahtunut, ehkä koira sai hirvivasan ärhäkältä emältä äkkilähdön ja koira päätti lähteä seuraamaan vasaa”, koiran omistaja Kataja miettii.
Myös seuraavassa haussa Sysi löytää hirven, joka kuitenkin pakenee nopeasti järveen. Nuori koira jää ihmettelemään tilannetta rantaan.
Sysi haistoi hirvien lisäksi myös repussa piileskelevät makkarat. Kuva: Eija Vallinheimo”Aina ei kokeissa mene kuin Strömsössä, tarvitaan hitunen tuuriakin”, toteaa tuomarina toiminut Teemu Ojanen.
Seniorikoiralla koe menee paremmin, mutta jostakin syystä haukku on tällä kertaa heikkoa eikä kunnon haukkutyöskentelyä tahdo syntyä.
Papinsaari tietää kokemuksesta, että kaikki koirat ja hirvet ovat erilaisia, ja molemmat saattavat käyttäytyä eri tavoin eri päivinä. Hyvän koiran ominaisuudet mitataan vaikeimmilla hirvillä.
Papinsaari kertoo, että aina koiranomistajat eivät ole tuomarin kanssa samaa mieltä, mutta isompaa kädenvääntöä ei tuloksista yleensä tarvitse käydä.
”Tuomarit ovat koko ajan koiran tuntumassa, niin että he kuulevat, mitä koira metsässä tekee ja pääsevät tarvittaessa paikalle katsomaan.”
Hirvenhaukkukokeiden osanottajamäärät ovat vähentyneet viime vuosina. Osittain syynä on susitilanne.
Hirvenhaukkukokeiden osanottajamäärät ovat vähentyneet viime vuosina. Osittain syynä on susitilanne, sillä monin paikoin koirien päästämistä metsään joutuu miettimään tarkoin eikä turvallisia koemaastoja ole enää helppo löytää.
Hirvenhaukkukokeen tarkoituksena on saada selville ennen kaikkea koirien hirvenmetsästysominaisuudet jalostusta varten.
”Jos tällaisia kokeita ei ole, jalostustoimintakin vähitellen hiipuu”, Papinsaari toteaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
