Puolukkasadosta tulossa tavallista parempi – lue tästä viisi terveyshyötyä

Puolukasta odotettavissa tavallista parempi sato, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

"Puolukan pölytystuloksessa on ollut paljon alueellista vaihtelua. Puolukan raakileita näyttäisi olevan erityisen paljon eteläisen Lapin ja eteläisen Pohjanmaan sekä Satakunnan alueilla. Kaiken kaikkiaan puolukasta on tulossa kelpo sato, ei tosin yhtä hyvä kuin mustikalla", kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Lukelta.

Puolukan poimintakausi kestää syyskuun alusta lokakuun puoleenväliin. Puolukka kasvaa koko maassa kuivahkoissa kangasmetsissä, mutta sitä esiintyy myös rämeillä ja korpimetsissä. Sato on yleensä varmempi kuin mustikan, sillä se kukkii pari viikkoa myöhemmin ja siten hallariski on pienempi.

Puolukka on varsinainen terveyspommi. MT listaa viisi terveyshyötyä, joita puolukka antaa.

Marjastuksessa kelpo apuväline on marjanpoimuri. Kuva: Aune Sinkkonen

Puolukkamehun polyfenolit voivat alentaa kohonnutta verenpainetta, kertoo Helsingin yliopiston väitöstutkimus. Puolukkamehu voi laskea verenpaineen lisäksi elimistön matala-asteista tulehdusta ja se voi parantaa verisuonten toimintaa. Matala-asteinen tulehdus lisää riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, muistisairauteen tai sydän- ja verisuonitauteihin.

Puolukka ja pensaskarpalo ovat sukulaiskasveja ja niistä löytyy samanlaisia yhdisteitä. Karpalon merkitystä virtsateiden hyvinvointiin on runsaasti tutkimusnäyttöä ja sen perusteella voidaan olettaa, että puolukalla on vastaavia vaikutuksia, kertoo Sitran tutkimus. Puolukka estää useiden haitallisten mikrobien kasvua suolistossa ja virtsatiekanavissa ja siksi se voi ehkäistä virtsatieinfektioita.

Puolukka voi estää runsasrasvaisen ravinnon aiheuttaman glukoosi- ja kolesterolitasojen nousun. Puolukalla on myös suotuisa vaikutus insuliinin ja triglyseriedien pitoisuuksiin.

Puolukka sisältää paljon flavonoleja, jotka toimivat antioksidantteina. Antioksidantit ehkäisevät solujen hapettumista ja tutkimuksissa on havaittu, että polyfenoleja sisältävät ruoat alentavat sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Polyfenolit ovat fenolosia yhdisteitä ja niiden saaminen on yhdistetty myönteiseen vaikutukseen suoliston bakteereihin ja siten vähentää kroonisten sairauksien riskiä.

Metsissä liikkuminen ja marjastus ovat todistetusti hyväksi fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Sydänliiton mukaan luonnossa liikkuminen parantaa keskittymiskykyä sekä madaltaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Sydänliitto muistuttaa, että säännöllinen liikunta vaikuttaa veren kolesteroliarvoihin ja parantaa sokeritasapainoa, vähentää 2-tyypin diabetesriskiä ja sepelvaltimotaudin vaaraa.