Turve uusiutuvaksi -kansalaisaloite talousvaliokunnan kuulemisessa – asiantuntijat pitävät EU-lainsäädäntöä aloitteen suurimpana esteenä

Turve uusiutuvaksi -kansalaisaloite oli tänään perjantaina talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa. Kansalaisaloitteen vastuuhenkilö Tapio Salminen kertoi avauspuheenvuorossaan, että aloitteen tekijät toivovat talousvaliokunnan antavan mielipiteensä luonnontieteelliseen tietoon perustuen.

Kansalaisaloite vaatii turpeen energiakäytön turvaamista ja turpeen luokittelemista uusiutuvaksi energianlähteeksi vuotuisen kasvun osalta.

Geologian tutkimuskeskus laati vuonna 2013 kartan, joka näyttää turpeen uusiutumistahdin eri puolilla Suomea. Salmisen mukaan jo tämän pitäisi riittää perusteeksi turpeen uusiutuvuudesta.

”Turve uudistuu vuosittain enemmän kuin sitä käytetään”, Salminen totesi esityksessään.

Hän kertoi, että vuosina 2015–2021 turvetta on nostettu keskimäärin 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Turve uudistuu 41,9 miljoonan kuution vuositahdilla.

Kansalaisaloitteen tekijöiden edustaja Yrjö Takkala ihmetteli puheenvuorossaan, millä turve on tarkoitus korvata Suomen energianlähteissä. Turpeen osuus energiantuotannosta on noin 3 prosenttia.

”Turpeen vuotuisen kasvun hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa saataisiin 45 miljoonaa megawattia eli 12 prosenttia Suomen energiantarpeesta”, Takkala sanoi.

Takkalan mukaan 25 prosentin siirtymä tuontienergiasta kotimaiseen tuottaisi kansantaloudelle 4–5 miljardin euron tulot vuosittain. Lisäksi hyödynnettävissä olevilla turvevaroilla voitaisiin kattaa energian tuonti Venäjältä 80 vuodeksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Petri Hirvonen torppasi turpeen uusiutuvaksi luokittelemisen vetoamalla EU:n lainsäädäntöön.

”Turve kuuluu päästökaupan piiriin. Sen noudattaminen ei ole mielipidekysymys.”

Energiaturpeen asemaan Suomessa löytyy lieventäviäkin tekijöitä, mutta käytännössä uusiutuvuuteen vaikuttaa vain päästökauppa, Hirvonen sanoi. Päästökaupan takia energiaturpeen käyttö vähenee ja se on huomattavan kallis polttoaine verrattuna muuhun biomassaan.

Hirvosen mukaan ainoa keino, jolla turpeen saisi luokiteltua uusiutuvaksi, olisi neuvottelu EU:n kanssa.

”Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta tällaisen aloitteen läpimeno EU:ssa nykyaikana on erittäin epätodennäköistä.”

Myös ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ville Laasonen pitää aloitteen onnistumista epätodennäköisenä. Hän kertoo, että turve ei tarkkaan ottaen ole fossiilinen polttoaine ja myös hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC luokittelee turpeen omaksi polttoaineekseen.

”Turve on hyvin hitaasti uusiutuva polttoaine, mutta ilmaston näkökulmasta sen uusiutuvuus on niin hidasta – tuhansia vuosia – että se on verrattavissa fossiilisiin polttoaineisiin”, Laasonen sanoi.

Laasosen mukaan kansallisilla aloitteilla ei voi vaikuttaa siihen, luokitellaanko turve uusiutuvaksi energianlähteeksi, sillä viime kädessä siihen vaikuttaa EU:n lainsäädäntö.

Turve uusiutuvaksi -kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa ja talousvaliokunnassa jatkuu.