Suomen eliölajien uhanalaisuus arvioidaan taas: Miten käy liito-oravan ja viitasammakon?

Suomen eliölajien uhanalaisuuden viides kokonaisarviointi alkoi vuosi sitten. Arviointityötä tehdään työryhminä, joihin kuuluu puolitoistasataa jäsentä. Arviointi on jo varsin pitkällä.

Tämän kuun aikana valmistuu eliölajikohtaisia arviointitietoja, joita käsitellään maaliskuussa lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmässä eli Lauhassa. Työ tehdään ympäristöministeriön ohjauksessa.

Aikaisemmat uhanalaisuusarvioinnit on tehty kymmenen vuoden välein, edellinen punainen kirja ilmestyi 2010. Poikkeuksellisesti lintujen ja nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnit tehtiin myös vuonna 2015.

Tavoitteena on, että punaisen kirjan käsikirjoitus on valmis loppuvuodesta.

"Arviointi tuottaa tietoa siitä, mihin suuntaan monimuotoisuuden tila Suomessa kehittyy. Punaisen kirjan yläpuolella ovat lait, kuten luonnonsuojelulaki tai EU:n luonto- ja lintudirektiivi", kertoo erityisasiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolta.

Vaikuttamiskeinoina Matveinen näkee ohjauksen.

Arviointituloksia pitää tarkastella niin, että löytää sieltä ne keskeiset asiat, joita hallinto voi edistää.

"Monimetsä-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten toimintatapoja kehittämällä tai paikkatietoa hyödyntämällä voidaan parantaa talousmetsien luonnonhoitoa ja monimuotoisuutta", hän summaa.

Luokitukset ja niihin päätymisen perusteet koskettavat maaseutua kaikilla tasoilla. Mikäli jokin laji nyt määritellään erittäin uhanalaiseksi, on sillä merkittäviä seurauksia.

Eliötyöryhmää on ohjeistettu, ettei tietoja arvioinnin tuloksia kerrota ennakkoon julkisuuteen.

Liito-orava ja viitasammakko ovat eliöitä, joilla on ollut paljon vaikutuksia talousmetsien käyttöön ja kaavoitusratkaisuihin. Nyt myös kasvaneet suurpetokannat ja niiden muuttuneet esiintymisalueet aiheuttavat haittaa useammalle maatalousyrittäjälle tai metsissä liikkujalle kuin koskaan aikaisempien uhanalaisuusarviointien aikaan.

Vuoden 2015 nisäkäsarvioinnissa yhdenkään lajin luokka ei muuttunut aiempaa uhanalaisemmaksi.

Sen sijaan uhanalaisesta silmälläpidettäväksi muuttuivat euroopanmajava, karhu, ilves ja liito-orava. Punaiselta listalta poistuivat aiemmin silmälläpidettäviksi luokittelut metsäjänis ja saukko.

Tiedot linnuista tai majavista tallentuvat sähköisiin järjestelmiin. Luonnontieteellinen Keskusmuseo eli Luomus on kehittänyt arviointityökalun, jota sanotaan myös IUCN-editoriksi. Lisäksi on olemassa Metsähallituksessa kehitetty LajiGIS-järjestelmä ja Eliölajit-tietojärjestelmä.

Kaikkiaan lajiharrastajien asema tiedon karttumisessa ja laadun varmistuksessa on erittäin merkittävässä roolissa, kerrotaan uhanalaisuusarvioinnin aineistoissa.

Arviointia toteutetaan nelivuotisena hankkeena ja se liittyy hallitusohjelmassa luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeeseen.