Viiltosuojakäsineet Aarteen kokeilussa – lue vinkit sopivien käsineiden valintaan

Metsurin turvakäsineissä on perinteisesti ollut viiltosuoja vain vasemman käden käsineen kämmenselässä. Aarteen kokeilussa viiltosuojallisia oli kymmenen paria ja niistä kahdessa, Tegeran ja Stihlin käsineissä, suoja löytyi molemmista käsineistä. Saatavilla on siis aiempaakin kattavampaa turvaa.

Aika harva viiltosuojallisia silti pitää. Ne maksavat enemmän ja ovat yleensä hiukan peruskäsinettä kankeampia. Käyttöä vähentänee sekin, että haavereissa teräketju osuu melkein aina joko housuihin tai kenkiin.

Periaatteessa ketju voi kuitenkin osua erityisesti vasempaan eli etummaiseen käteen sahaajan vaikkapa kaatuessa sahan päälle. Myös sahan irtoaminen käsistä takapotkussa tai putoaminen käsistä pään korkeudelta voi joissakin tapauksessa aiheuttaa viillon käteen. Osuma voi kohdistua myös kämmenpuolelle, jolloin käsineen materiaalin lujuus on eduksi.

Kokeilussa oli kaikkiaan 30 metsätyöhön ja klapihommiin soveltuvaa työkäsinettä. Arvioimme muun muassa sitä, ovatko viiltosuojalliset kankeampia tai kömpelömpiä kuin peruskäsineet.

Ja kyllä, väitteissä on perää. Viiltosuoja on kuitumattoa, joka leventää käsineen selkämystä ja vähentää taipuisuutta vaihtelevasti. Jos viiltosuojakäsineet ovat liian tiukat, jäykkyys voi korostua.

Huomaamattomin viiltosuojaus on Viltex-käsineissä. Vasen käsine on hyvin taipuisa ja tuntuu vastaavalta kuin oikean käden viiltosuojaton käsine. Husqvarna Technical ja Functional -käsineissä suojamatto ulottuu hieman yli rystysten eli pidemmälle kuin Viltexissä. Molemmissa suojamatot ovat melko taipuisia.

Tegera-moottorisahakäsineissä viiltosuojamatto ulottuu hitusen myös sormien selkämyksen puolelle. Koska Tegerassa on lisäksi viiltosuojat molemmissa käsineissä, ne ovat viiltosuojauksen kattavuuden puolesta turvallisimmat.

Viiltosuojien paksuus ilmoitetaan ketjunopeuden kestoon perustuvina viiltosuojaluokkina: 0=16 m/s, 1=20 m/s, 2=24 m/s ja 3=28 m/s. Suojaus oli kaikissa luokkaa 0 tai 1. Suojaavampi luokka eli suojan paksuus ei suoraan tarkoita suurempaa kankeutta.

Aarre suosittelee kaikkien mahdollisten turvavarusteiden käyttöä – kaiken varalta. Viiltävän ketjun lisäksi viiltosuoja vaimentaa kämmenselkään kohdistuvia iskuja. Siitäkin voi joskus olla hyötyä.

Tämän kokeilun viiltosuojalla varustetut metsurinkäsineet maksavat 22,90–50 euroa, viiltosuojattomat 5,50–25 euroa. Turva lisää hintaa. Maksuhalukkuutta voi heikentää se, että käsineet kuluvat. Reikiä ilmestyy yleensä ensimmäisenä sormenpäihin.

Käsin kasaaminen kuluttaa käsineet. Varsinkin isojen kuitukuusien nostelu käsin syö nahkaa ja heittely vielä enemmän. Kuluminen nopeutuu, kun käsineet ovat läpimärät. Silloin kuivien kuusipöllien terävät oksanjäänteet syövät märkää nahkaa hurjasti. Takertuminen heitossa terävään oksaan voi myös repäistä nahkaan rei´än.

Toisaalta nahkakäsineet kestävät yllättävästi, kun puita kasataan pelkästään koukuilla ja saksilla. Kovassa urakkatyössä isoja kuusia käsin kasaten nahkakäsineet voivat kulua puhki jopa kolmessa viikossa. Aina koukkuja ja saksia käyttäen nahkakäsineet saattavat kestää kuukausia tai jopa talven, satunnaisessa käytössä useamman vuoden.

Jos läpimärät nahkakäsineet kuivataan kuumassa, ne tuppaavat kovettumaan koppuroiksi. Kuivaus huoneenlämmössä säilyttää nahan joustavuuden.

Nahan pehmeyttä voi lisätä vahaamalla kämmenpuolia ajoittain nahkavahalla. Nahkakenkien kenkävaha kelpaa yleensä myös nahkakäsineisiin.

Kämmenpuolelta materiaaliltaan synteettisiä käsineitä kokeilussa olivat lateksikäsineiden lisäksi muun muassa Echon viiltosuojakäsine, Tegera 9111 ja Kuebler. Tekokuituisten hyvänä puolena on se, että ne voidaan kuivata melko kuumassa nopeasti eivätkä käsineet kovetu. Materiaalina nahka on tekonahkaa hengittävämpi, ja kuumalla säällä nahkakäsineet tuntuvat yleensä tekonahkaisia viileämmiltä.

Nahka ei juuri jousta. Jos käsineiden sormiosat ovat kokonaan nahkaa, käsineen koon pitää olla täsmälleen oikea, jotta käsine istuu hyvin sormiin. Lisäksi muotoilun pitäisi vastata omien sormien mittoja. Monissa nahkakäsineissä istuvuutta parantaa se, että sormiosien selkämyksessä tai toisella sivulla on kaistaleena joustavaa elastaania. Sitä voi olla myös käden selkämyksessä.

Elastaanin ansiosta hieman tiukatkin käsineet istuvat ehkä jopa erinomaisesti. Kun tällaisen käsineen puristaa nyrkkiin, käsine ei elastaanin takia ehkä tunnu kankealta, vaikka nahka on paksua. Elastaanin jousto parantaa mukavuutta myös silloin, kun märkä nahka on kuivuessaan kovettunut ja käsineet kutistuneet.

Vuorilliset lateksikäsineet ovat suosittuja ulkotöissä kylmillä säillä. Niiden kumimainen pinta antaa erinomaisen pidon, ja ne ovat lämpöiset myös pakkasilla.

Lateksikäsine voi olla kauttaaltaan vedenpitävä. Tällaiset käsineet ovat syksyllä vesi- ja räntäsateessa raivatessa mellevät. Raivaussahan kahvoista lateksi antaa pitävän otteen puristamatta.

Jos kämmenselkä on huokoista tekstiiliä, se ei pidä vettä mutta hengittää. Sadekelille nämä käsineet eivät sovellu, mutta kuivalla ja kylmällä kelillä ne ovat lämpimät ja miellyttävät.

Lateksin pito on ällistyttävä. Vasara pysyy lateksikäsineessä kuin liimattuna.

Hakkuutyössä tämä loistava ominaisuus kääntyy haitaksi. Vasemman käden pitää luistaa sahan etukahvalla, kun ote muutetaan kahvan yläosasta sivulle päästämättä kahvasta irti. Näin tehdään muun muassa kaadossa. Jos kahvasta päästää kokonaan irti otteen vaihdossa, kokemattomalta saha voi jopa pudota ketju pyörien. Lateksikäsineillä otteen vaihto pitää kuitenkin tehdä juuri näin, eli ote kahvasta pitää irrottaa. Tämä heikentää työn sujuvuutta ja on kokemattomalle myös turvariski.

Tästä syystä Aarre ei suosittele kämmenestä lateksipintaisia käsineitä kokemattomalle hakkuutyöhön.

Vedenpitävistä kumikäsineistä rouhepintainen JokaHold sopii hakkuulle paremmin, koska rouheen pito on lateksia vähäisempi.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2018.

Avaa artikkelin PDF