Aarre kokeili Makita XGT 80V -raivaussahaa ‒ Riittikö tämän hetken tehokkaimman akkuraivurin teho myös metsänraivaukseen?

Makita XGT 80V -yhdistelmäraivaussahaa markkinoidaan runkoputken pituuden takia ensisijaisesti ruohoraivurina. Tehoa akku­raivurissa on kuitenkin niin paljon, että sille on käyttöä myös metsässä.

Uutuus toimii kahdella 40 voltin akulla, joista syntyy 80 voltin jännite. Suurempi jännite tarkoittaa suurempaa leikkuuvoimaa, jota akkusahoissa ei ole tähän mennessä ollut riittävästi metsänraivaukseen.

Jänniteloikka nostaa Makitan tämän hetken tehokkaimmaksi akkuraivuriksi. Siksi tutkimme Aarteen kokeilussa viime kesänä ja syksynä kiinnostuneina, mitä uusi tehotaso tarkoittaa taimikossa.

Onko Makita ensimmäisenä valmistajana onnistunut tekemään akkuraivurin, joka pystyy haastamaan polttomoottorilla toimivat raivaussahat myös metsässä ja puuston raivauksessa?

Metsäkäytön näkökulmasta olennaisin kysymys Makita XGT:n kohdalla on se sama kuin aina ennenkin akkuraivureiden kokeilussa: kuinka hyvin isot puut kaatuvat?

Hyvin kaatuivat, myös silloin, kun tehdään hakkuun ennakkoraivausta ja suurimmat poistettavat rungot lähentelevät kuitupuun mittoja.

Toisaalta Makita XGT on isompien runkojen kaatoon erilainen työkalu kuin bensasaha.

Paksu runko pitää leikata aavistuksen hitaammin kuin bensakoneella. Kun akkusahan leikkuukyky ylittyy, varojärjestelmä sammuttaa sahan varoittamatta siitä mitenkään. Virran palaaminen ja terän pyöriminen katkon jälkeen kestää hetken. Siksi stoppia pitää välttää.

Bensakoneessa voiman hyytymisen kuulee kierrosten tippumisena. Silloin terän syötön nopeutta runkoon voi säätää korvakuulolta. Akkusahassa tämä ei onnistu.

Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että Makitan 225 mm:n terän suurin pyörimisnopeus kolmannella eli suurimmalla nopeustasolla on valmistajan mukaan vain 6 800 kierrosta minuutissa. Ammattitason bensaraivurit vinkaisevat teräkoosta riippuen 12 000–13 000 minuuttikierrosta.

Silti Makita XGT jaksaa leikata paksunkin puun. Akkujen 80 voltin jännitteestä syntyvä hyvä vääntövoima saadaan sahasta optimaalisesti ulos, kun terän syöttö isommilla rungoilla on hitusen bensasahoja hitaampaa. Tämä vaatii opettelua.

Huitaiseva kaatosahaus, jota osa ammattiraivaajista käyttää, ei akkuraivurilla toimi.

Käsien ote kahvoilla on leveä. Ergonomia sopii parhaiten ruohon niittoon, samoin sahan runkoputki, joka on metsäraivureita pitempi. Kuva: Risto Jussila

Makita XGT on pitkävartinen yhdistelmäsaha, joka on suunniteltu ensi sijassa trimmeröintiin. Varren pituusero metsäraivureihin on kymmenkunta senttiä. Se voi kuulostaa pieneltä, mutta taimikossa ero on tuntuva.

Istutustaimien etäisyys toisistaan on keskimäärin 1,5–2,5 metriä, paikoin vähemmänkin. Siksi taimikossa on aina ahdasta.

Pitempää runkoputkea pitää nostella enemmän, lantiota kurottaa voimakkaammin tai askelia ottaa enemmän, jotta sahan saa kääntymään. Yhden sahattavan puun kohdalla erolla ei ole merkitystä, mutta kun vekslailua tekee koko päivän, asia on toinen.

Yhdistelmäsahan pitkän runkoputken voi kokea hankalaksi etenkin urakalla sahaa huudattava ammattiraivaaja. Jos työtä tehdään leppoisassa tahdissa tai sahaaja itsekin on pitkä, haitta on vähäisempi.

Myös maapohja vaikuttaa. Upottavilla turvemailla, joista kohoaa mättäitä, runkoputken pituuden ongelma korostuu, samoin silloin, jos kaadettavia puita on paljon. Karuilla ja kovilla mäntykankailla, joissa poistettavia runkoja on vähän, pitkävartisella sahalla pärjää paremmin.

Mukana tulevan 225 mm:n metsäterän ja sen terävarustuksen kanssa Makita XGT painaa 9 749 grammaa akut mukaan lukien.

Se on enemmän kuin keskikokoiset raivaussahat Husqvarna 545 ja Stihl 460 painavat käyttökunnossa eli tankit täynnä. Näiden suosittujen metsäraivureiden teho on 2,2 kW.

Kun näitä sahoja vertaa Makita XGT -akku­sahaan, Makitan tehoksi voisi arvioida noin 1,8–2,0 kW. Kun akun varaustaso on lähellä loppua, teho pienenee.

Arvioon sisältyy se, että Makitalla pitää sahata hieman eri tavalla maksimaalisen väännön saavuttamiseksi ilman virtakatkoja, kuten edellä kerrottiin.

Tehoonsa nähden Makita on painavahko saha. Kahden 40 voltin akun yhteispaino 5,0 Ah:n kapasiteetilla on peräti 2 644 grammaa, joten huomattava osa Makitan työskentelypainosta muodostuu akuista.

Tällä hetkellä sahaa myydään pakettina, johon sisältyvät Makitan laadukkaammat valjaat. Niiden avulla raivurin paino jakautuu mainiosti hartioille ja lantiolle, mikä on eduksi sahan metsäkäytölle.

Yhdistelmäsahan metsä­terän kierrosnopeus ei ole korkea, mutta vääntö riittää myös tämänkokois­ten runkojen katkaisuun. Kuva: Risto Jussila

Käyttöliipaisimen puoleisesta kahvasta voi valita sahalle kolme tehotasoa. Terän kierrosnopeuden yläraja on ykköstasolla 3 500 r/min, kakkostasolla 5 000 r/min ja kolmostasolla 6 800 r/min.

Taimikon raivauksessa pitää käyttää nopeinta tasoa. Varhaisperkauksessa riittää toiseksi suurin tehotaso.

Samoin kuin bensasahoissa terä pyörii sitä nopeammin, mitä enemmän pohjaan ”kaasuliipaisimen” painaa, mutta säädetyn tehotason raameissa.

Käytettävissä on myös ADT-toiminto, joka valitsee automaattisesti parhaan mahdollisen pyörimisnopeuden ja momentin leikattavan ruohon mukaan tunnistaen käytössä olevan terän. Toiminto hyödyttää eniten trimmeröijää. Metsäterän kanssa on parasta valita tehotaso manuaalisesti.

Suurimmalla pyörimisnopeudella sahattaessa 5,0 Ah:n akkujen kesto on ruohikossa 45–50 minuuttia. Metsässä sahaa ei pysty huudattamaan tauotta, jolloin virta voi riittää jopa tunniksi riippuen siitä, millaisin aikavälein runkoja surautellaan nurin.

Varhaisperkauksella riittää kakkosteho. Silloin akut kestävät noin tunnin ja vartin tai vähän enemmänkin riippuen raivaajan ripeydestä eli liikkumisesta rungolta toiselle.

Makitan uutuudessa on terän suunnanvaihtopainike. Se on tarkoitettu terään kiertyneiden pitkien ruohojen irrotukseen. Terä pyörii takaisinpäin vain hetken ja pysähtyy itsestään, jolloin pakki kytkeytyy auto­maattisesti pois.

Toiminto on kerrassaan kätevä. Terään kiertyneet ruohot todella tipahtavat terän pyöriessä vastasuuntaan. Jos ne eivät putoa, toiminnon voi uusia.

Valittavissa on myös vakionopeuden säätö, joka on mukava yksitotisessa heinän niitossa.

Makitassa on sähköjarru, joka pysäyttää terälaitteen pyörimisen, kun käyttöliipaisin vapautetaan. Pysähtyminen on nopeampaa kuin bensasahoissa.

Komposiittiveitsiä on kolme. Pyöriessä niistä muodostuu hyvin näkyvä ja tarkasti hallittava leikkuureuna. Kuva: Risto Jussila

Metsäkäytössä Makita XGT 80V on parhaimmillaan varhaisperkauksessa. Pitkästä putkesta ja melko leveistä kahvoista ei silloin ole niin paljon haittaa kuin taimikon raivauksessa. Varhaisperkauksessa myös akut kestävät pidemmän työrupeaman.

Jos hankkii kaksi vara-akkua, kahdella akkuparilla raivausaika 3-teholla taimikon harvennuksessa ja ennakkoraivauksessa on 1,5–2 tuntia ja varhaisperkauksella 2-teholla 2,5–3 tuntia.

Ammattiraivaajalle tämä ei ole kylliksi, mutta osalle metsänomistajista parin tunnin päiväurakka voi olla riittävä.

Sahan valintaan vaikuttaa myös metsätilan koko. Jos taimikoissa on raivattavaa vain harvoin mutta puutarhassa heinäterillä koko kesän, yhdistelmäsahana Makita XGT on varteenotettava vaihtoehto.

Mikäli taimikonhoitotarpeita on paljon, metsänomistajan ykkösvalinta on ilman muuta tehokas, bensakäyttöinen metsäraivuri. Silloinkin Makita XGT 80V voi olla hyvä valinta varasahaksi tai toiselle perheenjäsenelle satunnaiseen käyttöön.

Runkoputki on Makitassa vankka, eikä se notku raivatessa. Myös kahvat ovat jämäkkää tekoa ja kestävät metsässä.

Ripustuslenkki sahassa pyörähtää lähes runkoputken ympäri. Kasviteriä käytettäessä tämä mahdollistaa monenlaiset kallistukset ja terän asennot vähillä käsivoimilla.

Metsätyössä tulee kuitenkin tilanteita, jolloin kahvoista pitää päästää irti. Silloin saha kahvoineen pyörähtää epämiellyttävästi ylösalaisin.

Kokeilussa käänsin ripustuslenkin kiristimen sijainnin sellaiseksi, että se esti pyörähtämisen vasemmalle, jotta kahvat eivät pyörähtäessä iskeydy jalkaan. Oikealle saha pääsi pyörähtämään.

Metsäkäytössä sahassa pitäisi ehdottomasti olla myös perinteinen, pyörähtämätön ripustin.

Virta katkeaa itsestään muutamissa sekunneissa, kun käyttöliipaisinta eli ”kaasua” ei paineta. Tahattomia katkoja ei heinätöissä juuri tule, mutta metsässä niitä tulee.

Virran kytkemisen päälle oppii myös nappiin katsomatta, mutta se vaatii totuttelua. Aluksi ominaisuus voi hieman ärsyttää.

Akkujen lataus on hyvin edullista. Sahan käyttökulut syntyvät akkujen ja mahdollisten lisäakkujen hankinnasta. Kuva: Risto Jussila

Iloa saa siitä, että akkusahaa ei tarvitse nykiä käynnistettäessä. Plussaa on sekin, että sähkömoottori on bensamoottoria kestävämpi ja vähemmän vikaherkkä.

Terän vinkunan takia kuulosuojaimia on syytä käyttää samalla tavoin kuin bensa­raivurin kanssa.

Akkusahan hankinnan perusteena voi olla myös pakokaasupäästöjen puuttuminen. Globaalin ilmastoedun lisäksi kannattaa muistaa sahaajalle konkreettisempi etu eli se, että hänen ei tarvitse hengittää pakokaasuja.

Bensalla sahaavan verestä ja virtsasta löytyy työpäivän jälkeen tutkitusti haitta-aineita, tosin alkylaatti- eli pienkonebensalla sahattaessa niiden määrät ovat vähäisempiä.

Aarteen kokeilussa Makita XGT:tä huudatettiin eniten metsässä. Kun näkökulmaksi vaihdetaan heinän, ruohovartisten kasvien ja pienten vesojen niitto, Makita ponnahtaa laadukkaaksi ammattitason ruohoraivuriksi.

Mukana paketissa on metsäterän lisäksi siimapää, 2-lapainen metallinen ruohoterä sekä 3-lapainen komposiittiveitsiterä.

Metallinen 2-lapainen ruohoterä on mainio paksujen kasvien, pienten vesojen ja korkean heinän niitossa.

Komposiittimuovinen veitsiterä sopii korsimaisen kasvuston ja myös lyhyen heinän niittoon. Valkoiset komposiittiveitset näkyvät erinomaisesti muodostaen pyöriessään valkoisen ympyrän. Se mahdollistaa tarkan trimmeröinnin. Käyttö oli oikein miellyttävää muun muassa puutarhassa pensaita kierrellessä.

Makitalla on jo lähes sata eri laitetta, jotka toimivat tehokkailla 40 voltin akuilla. Kynnystä akkuraivurin ostamiseen voi madaltaa se, että mahdolliset aiemmin hankitut akut pienentävät lisälaitteiden hankintakustannuksia.

Aarre suositus: Makita XGT 80V on laadukas ammattitason ruohoraivuri. Metsäterän kanssa sahan teho riittää myös paksumpien runkojen kaatoon. Pitkärunkoinen saha on metsässä parhaimmillaan varhaisperkauksessa, mutta muutkin satunnaiset metsäkohteet hoituvat. Saha sopii käyttäjälle, joka ei halua nykiä sahaa käyntiin eikä hengitellä pakokaasuja ja jolle riittää taimikonhoidossa ja taimikon varhaishoidossa melko lyhyt työrupeama kerrallaan.

Myös sahan teroittamiseen tottumaton löytää Raiten viilaustuen avulla helposti hyvän ja ergonomisen työasennon. Kuva: Risto Jussila

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2023.