Iso joukko taimia on kaatunut Rantakallion naapurin istutusalueella. Kuva: Rami Marjamäki
Seppo Rantakallion mielestä suomalaiset istuttavat hakkuuaukkonsa huonolla tavalla – ”Maanmuokkauksella tehdään paljon enemmän haittaa kuin saavutetaan hyötyä”
Seppo Rantakallion mielestä suomalaiset taimikot perustetaan liian rajuin menetelmin ja tulokset jäävät siitä huolimatta heikoiksi.TilaajalleOrivesi
Äväntäjärven rannalla asuvan Seppo Rantakallion mielestä metsätaloutta pitää harjoittaa niin, etteivät vesistöt kärsi siitä. Kuva: Rami MarjamäkiKeksijä ja metsänomistaja Seppo Rantakallio on tuttu mies ministereille, kansanedustajille ja metsäyritysten pääjohtajille – ainakin, jos he lukevat kirjepostiaan. Rantakallion mielestä suomalaiset istuttavat hakkuuaukkonsa huonolla tavalla, ja hän kampanjoi sitkeästi muutoksen puolesta. Hän on muun muassa lähettänyt ”Mätästykset historiaan” -vetoomuksensa lukuisien liitteiden kera jokaiselle 200 kansanedustajalle.
”Minun piti optimoida kirjeet niin, että ne painavat alle 50 grammaa. Jos olisin lähettänyt koko tietopaketin kansanedustajille, postikulut olisivat olleet noin 800 euroa”, hän päivittelee.
Rantakallio on vuosikymmenten istutuskokemustensa perusteella tullut siihen tulokseen, että yksioikoinen koneellinen maanmuokkaus on huono toimintatapa metsän uudistamisessa.
”Tällaisessa hienojakoisessa maassa mätäs ei tahdo pysyä kasassa ja maa liettyy pois”, hän esittelee muutaman vuoden ikäistä kuusentaimikkoa. Rantakallion kotikylässä Talviaisissa maastot ovat kumpuilevia, rinteitä ja vesistöjä on paljon.
”Taimet kaatuvat. Ei vain ensimmäisenä tai toisena vuotena mutta vielä kolmantenakin.”
Huonot istutustulokset harmittavat Seppo Rantakalliota. Kun taimet eivät lähde kasvuun, aluskasvillisuus valtaa aukon. Kuva: Rami MarjamäkiRantakallio on takunnut vuosia huonojen istutustulosten kanssa omissa metsissään. Lopulta hän keksi pulmaan ratkaisun: porakoneen terän, jolla maahan tehdään pottitaimelle sopiva reikä. Hän on vakuuttunut oman menetelmänsä toimivuudesta metsän istutuksessa ja kertoo saavansa kiittävää palautetta myös asiakkailtaan. Kallis ja maanpintaa rikkova kaivinkonetyö jää pois.
”Varsinkin naiset ymmärtävät poramenetelmän päälle. Maanmuokkauksella tehdään paljon enemmän haittaa kuin saavutetaan hyötyä”, hän väittää.
Metsäammattilaisilta tai tutkijoilta hän ei ole ainakaan toistaiseksi saanut siunausta menetelmälleen. Virallisissa Hyvän metsänhoidon suosituksissa korostetaan, että nimenomaan muokatussa maassa taimet kasvavat paremmin.
”Maanmuokkaus parantaa taimien kilpailuasemaa muuhun kasvillisuuteen nähden ja suojaa niitä muun muassa tukkimiehentäituhoilta. Lisäksi maan pintakerros lämpenee, mikä edistää taimien juurten kehitystä”, suosituksissa todetaan.
Rantakallion mielestä kustannuksille ja maanpinnan rikkomisen seurauksille ei panna riittävästi painoarvoa. Niistä hänellä on omakohtaisia kokemuksia.
Yli 50 vuotta Seppo Rantakallio on asunut perheineen Talviaisten kylän Kalasaaressa, Äväntäjärven rannalla. Tämän vuosituhannen puolella järven tila on Rantakallion mukaan mennyt huonommaksi. Ennen järvivettä käytettiin ruokavetenä, mutta kymmenen vuotta sitten vesi oli huonoimmillaan ”kuin väljähtynyttä kaljaa”. Lisäksi järvellä on alkanut levitä raate, joka on soiden ja soistuvien vesistöjen kasvi.
”Se rupesi lisääntymään räjähdysmäisesti, kun kantoja alettiin nostaa.”
Raate kukkii Orivedellä. Kuva: Rami MarjamäkiNykyään kantoja ei juurikaan enää nosteta, mutta Rantakallio on huolissaan avohakkuiden, maanmuokkausten ja lannoitusten vaikutuksesta vesien tilaan. ”Aukkohakkuut ovat fiksusti tehtyinä ookoo. Ei tasaikäisestä metsästä noin vain saa jatkuvan kasvatuksen kohdetta, se ei onnistu. Mutta pitäisi kulkea tiettyjä ajouria eikä myllätä maata tarpeettomasti.”
Varsinaisen työuransa Seppo Rantakallio on tehnyt erilaisten teknisten innovaatioiden parissa ja yrittäjänä, mutta eläkkeellä hän on paneutunut metsänhoitoon täydellä sydämellä. ”Asenteet ovat jyrkkiä”, hän on huomannut. Metsäammattilaiset eivät hänen mielestään oikein halua ottaa vastaan kritiikkiä tai parannusehdotuksia.
Rantakallio on uppoutunut hydrauliikan, biologian ja limnologian itseopiskeluun. ”Televisiota en ole katsonut 25 vuoteen.”
Seppo Rantakallio uskoo luonnonhoidon arvostuksen nousevan. Kuva: Rami MarjamäkiHän tietää ärsyttävänsä maanmuokkauskritiikillään muun muassa koneyrittäjiä. ”He näkevät punaista, mutta samoilla koneilla pystyy tekemään muutakin, esimerkiksi laskeutusaltaita ja kosteikkoja vesien laadun parantamiseksi. Ja sitä työtä riittää.”
Vaikka päättäjät eivät piittaisi Rantakallion kirjeistä, hän uskoo muutoksen kumpuavan ennen pitkää metsänomistajien joukosta. Moni metsänomistaja yrittää tehdä parhaansa luonnonhoidossa.
”Itseään luonnonsuojelijoiksi kutsuvat tekivät aikanaan pahan virheen, kun he halusivat ottaa arvokkaat luontokohteet väkisin suojeluun. Siellä kun on vasemmalle kallellaan olevaa väkeä”, hän miettii luonnonsuojelijoiden ja maanomistajien vastakkainasettelua.
Lue lisää:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
