

Kevyiden metsäkoneiden markkinat ovat taas heränneet Suomessa. Edellinen buumi oli 80–90-lukujen vaihteessa. Silloin 30 metrin ajouravälejä käytettäessä niillä pystyttiin suorittamaan ns. haamu-urahakkuuta, mihin keskiraskaat harvesterit eivät kyenneet.
Nykyään suomalaisessa ja pohjoismaisessa puunkorjuussa on ajouraväleiksi vakiintunut 20 metriä, ja pienempien metsäkoneiden käyttötarpeet perustuvat haamu-urahakkuun sijaan pienempään kokonaispainoon. Samalla tavoitellaan vähäisempiä maastovaurioita.
Markkinoilla olevia pienmetsäkoneita ovat suurimmessa kokoluokassa Sampo Rosenlew, Vimek ja Farma. Keskikokoisia ovat puolestaan Jarcrac, Terri ja Malwa. Pienempiä koneita on tarjolla puolestaan Logbulletilla, Alstorilla, Kranmanilla sekä Kineticillä.

Pienmetsäkoneet ovat Suomessa metsänomistajien ja metsäpalveluyrittäjien käytössä. Ne ovat vaihtoehtona traktori- ja mönkijäkalustolla tapahtuvaa puunkorjuulle, etenkin jos puunkorjuu halutaan suorittaa kapeilla ajourilla tai jopa ilman varsinaisia ajouria.
Pienmetsäkoneet näkyvät nykyään parhaiten etenkin kaupunkimetsissä ja erikoishakkuissa, missä niiden etuina ovat ketteryys ja keveys. Koneet soveltuvat lisäksi monipuolisesti erilaisiin käyttötilanteisiin, minkä ansiosta ne ovat nostaneet suosiotaan juurikin metsäpalvelu- ja arboristiyrittäjien työkaluina.
Pienempien koneiden käyttö mahdollistaa myös ajouraleveyden minimoinnin. Kuormatraktoreiden osalta haasteita ovat pitkät kuljetusmatkat ja pienet kuormakoot, jotka nostavat polttoainekustannuksia kuljetettua puutavarakuutioita kohden. Nämä asiat syövät pienten metsäkoneiden tehokkuutta, sillä puunkorjuun kulu on pienillä koneilla korkeampi ja sille tarvitaan maksaja.

Monet metsänomistajat haluaisivat harvennushakkuita suoritettavan pienemmillä koneilla ilman koneen hankintaa itselle. Metsänhoitoyhdistysten puunkorjuussa ja metsäyhtiöiden sopimusyrittäjillä on myös pienempiä harvestereita, jotka ovat lähes poikkeuksetta Sammon nelipyöräisiä koneita.

Puunkorjuumarkkinoilla on selvästi kysyntää pienillä koneilla tapahtuvalle puunkorjuulle. Suuremmat metsäyhtiöt tekevät tarjouksensa pääsääntöisesti keskiraskaalla yleiskonekalustolla suoritettuna. Tarjous on ensisijaisesti tehokkaimmalle korjuumenetelmälle. Mutta kuinka metsänomistaja voisi saada tarjouksen myös vaihtoehtoisella korjuutavalla toteutettuun korjuuseen?
Tämä onkin yksi haaste pieniä metsäkoneiden käytön lisääntymiselle Suomessa. Koneiden hankinta ulkopuolisille urakoimiseen vaatii riittävän vuotuisen työmäärän, joka taas vaatii markkinointia. Osalle pienillä koneilla urakoiville riittää hyvin paikallisten puskaradioiden viestikanavat, joillekin taasen teiden varsien valmiit työmaat ovat käyntikortteja.
Lue Koneviestin nettisivuilta pienmetsäkonetarjonnasta Suomessa sekä siitä, mitkä ovat valmistajien ja maahantuojien arviot koneiden potentiaalisista ostajaryhmistä!
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Onko markkinoilla vetoa Terrille ja muille pienmetsäkoneille? Sen päättävät metsänomistajat
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
