• Koneviesti: Koneellinen taimikonhoito ei ole yhtä kannattavaa kuin raivaussahatyö – Mikä kehitystä jarruttaa ja miltä tulevaisuus näyttää?

    Taimikonhoitoa ja lehtipuuston perkausta on Suomessa yritetty saada koneellistettua jo vuosikymmenten ajan. Koneita on kyllä kehitetty, mutta edelleen lähes kaikki taimikoiden raivaukset tehdään raivaussahalla.
    Pitkäulotteisilla järeämmillä harvesterialustoilla voidaan ajoreitit tehdä niihin kohtiin, joista ensiharvennuksenkin urat tulevat kulkemaan – maaston esteetkin erottuvat matalasta taimikosta.
    Pitkäulotteisilla järeämmillä harvesterialustoilla voidaan ajoreitit tehdä niihin kohtiin, joista ensiharvennuksenkin urat tulevat kulkemaan – maaston esteetkin erottuvat matalasta taimikosta. Kuva: Tommi Hakala
    Metsä
    9.11.202010:00
    Tommi Hakala

    Koneellista taimikonhoitoa on yritetty kehittää 1970-luvun loppupuolelta asti. 1970–80-luvulla pienistä kuormatraktoreista ja keveistä harvestereista muokattiin korkeamaavaraisia koneita, joihin liitettiin pidennetty puomi ja pyöröteräraivain. Innostus näiden koneiden kehittämiseen hiipui 1990-luvun aikana, mutta 2010-luvulla heräsi keskustelu rästitaimikoiden määrästä, ja osa isompien taimikonhoitokohteiden toteutuksesta siirrettiin energiapuun korjuuseen.

    Oikea-aikaisen taimikonhoidon koneellistamisen kehitys on ollut hyvin verkkaista. Konevalmistajilta on tullut markkinoille erilaisia raivauspäitä, joiden markkinat ovat vahvistuneet raivauskohteiden lisääntymisen myötä. Suomessa raivauspäiden kehityksessä on ollut kolme eri menetelmää, joilla on jokaisella omat hyvät puolensa.

    Nopealeikkuisilla, järeillä raivauspäillä saadaan kitkettyä suuria aloja tehokkaasti, kun taas hitaasti leikkaavat raivauspäät soveltuvat myös sähkö- ja ratalinjojen puhdistukseen. Pentin Pajan kehittämässä kitkentään perustuvassa menetelmässä puolestaan juurineen irrotettujen vesojen kuoleentuminen on tehokasta.

    Ongelmana taimikonhoidon koneellistumisessa ei ole niinkään koneet, vaan se, että manuaalinen raivaussahatyö on edelleen kilpailukykyisempää kuin koneella tehtävä työ. Laitteiden hankintakustannukset ovat korkeat, jolloin koneella tehtävän työn edut ovat jääneet manuaalisen työn kustannusetujen jalkoihin.

    Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua, kun koneisiin lisätään muutakin toimintaa kuten biologisten torjunta-aineiden levitys, kantojen lahottaminen sekä lahottajasienen leviämisen estäminen. Myös nestemäisen lannoitteen levitykset voidaan koneellistaa. Näin koneellisen raivauksen yhteydessä pystytään parhaimmillaan samalla kertaa tekemään kahden tai kolmen manuaalityöntekijän työt.

    Mitkä ovat koneellisen taimikonhoidon tulevaisuuden näkymät?

    Lue alkuperäinen juttu koneellisesta taimikonhoidosta Koneviestin sivuilta .

    Artikkelin aiheet
    taimikonhoito
    koneellinen metsänhoito
    raivaussaha
    metsätalous
    energiapuu
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle