Kuinka paljon kalanpyydyksiin tarttuu roskaa? – Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on selvittää tieto Suomen merialueiden osalta

EU-asetus passiivisesti kalastetun eli merellä kalanpyydyksiin tarttuneen jätteen määrän seurannasta ja vuosittaisesta ilmoitusvelvollisuudesta astui voimaan tämän vuoden tammikuussa. Asetus koskee merellä alle 45 metrin pituisella aluksella harjoitettavaa kaupallista kalastusta.

Suomen osalta tietojen keruun on saanut tehtäväkseen Luonnonvarakeskus Luke. Tiedonkeruu toteutetaan internet-kyselynä, joka lähetetään merialueelta saalista ilmoittaneille kaupallisille kalastajille.

Kysely tehdään ensimmäisen kerran helmi–maaliskuussa 2022 ja sen jälkeen vuosittain. Helmi–maaliskuussa toteutettava tiedonkeruu koskee kalastusta vuonna 2021.

Euroopan unioni kerää jäsenmailtaan tietoa meriin eri lähteistä kertyvistä jätteistä ja niiden materiaalista, painosta ja tilavuudesta. Tietojen perusteella pyritään tehostamaan unionin toimia merten roskaantumisen ja erityisesti merten muoviroskan vähentämiseksi, kerrotaan Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Kalastus aiheuttaa jonkin verran merien roskaantumista, mutta kalastuslaivastojen osuus merijätteiden tuottamisessa on pieni. Kalanpyydyksiin kuitenkin jää meriin aikojen kuluessa joutunutta jätettä.

Maailmanlaajuisesti arvioituna noin 20 prosenttia meriroskasta on peräisin merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten kalastuksesta, kalankasvatuksesta ja meriliikenteestä.

Luken tiedotteen mukaan Suomessa kalastuksen arvioidaan aiheuttavan vuosittain suuruusluokaltaan noin 20 tonnin muovikuormituksen merialueella. Näistä roskista valtaosa on peräisin rysä- ja troolikalastuksesta.

Roskia kulkeutuu mereen ja siirtyy paikasta toiseen esimerkiksi virtausten, aallokon, sateen, tuulen, sulamisvesien tai ihmisten toiminnan seurauksena. Tutkimusten mukaan arviolta jopa 70 prosenttia roskista on meren pohjassa.

Lue lisää:

Muovi on vesistöjen vihollinen numero yksi — metalliroskan määrästä vesistöissä ei tarkkoja arvioita