Uittoennätykset syntyivät 1960-luvulla
Uiton huippuvuosia elettiin Suomessa 1960-luvulla. Enimmillään puuta uitettiin 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
”Ennätysvuosi oli 1964. Sen jälkeen määrä väheni nopeasti, kun irtouittoväylä yksi toisensa jälkeen lopetettiin”, sanoo metsänhoitaja Esko Pakkanen.
Pakkasen kirjoittama tuhatsivuinen uiton historia Ankravee! Kirja uitosta -teos julkistettiin pari viikkoa sitten.
Vielä 1960-luvun alkupuolella irtouittoa harjoitettiin Etelä-Suomea myöten Kokemäenjoen ja Kymijoen reiteillä. Pielisjoella irtouitto päättyi 1970-luvun lopulla, Pohjois-Suomessa runsaat kymmenen vuotta myöhemmin.
Merkittävimmät uittomäärät ovat kulkeneet Saimaalla, enimmillään kuusi miljoonaa kuutiometriä. Uitto oli historiassa suuri työllistäjä. Parhaimmillaan uitosta sai palkkaa arviolta 60 000 ihmistä.
Uitto pysyi pitkään puun tärkeimpänä kuljetusmuotona.
”Ilman uittoa Suomesta ei olisi syntynyt tällaista metsäteollisuusmaata”, Pakkanen muistuttaa.
Hän aloitti kirjajärkäleen kirjoittamisen 16 vuotta sitten.
”Se keskeytyi usein, kun tuli aina kaikenlaisia välitöitä.”
Ankravee tarkoittaa ankkuria vedessä. Se liittyy aikaan, kun tukkilautta siirtyi miesvoimin tai elävin hevosvoimin vorokkia eli vetolaitetta kiertämällä.
Köyden päässä oleva ankkuri vietiin soutamalla eteenpäin ja pudotettiin pohjaan.
”Silloin huudettiin: Ankravee! Vorokkia ruvettiin kiertämään ja lautta alkoi liikkua hitaasti”, Pakkanen kertoo.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
