Vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela tahtoo metsien pysyvän EU:n ilmastokriteereissä: "Ei hallituksessa tästä pitäisi pahaa riitaa saada aikaan!"

Vihreiden varapuheenjohtajan Iiris Suomelan mielestä Suomen ei pitäisi sooloilla omassa ilmastopolitiikassaan kansallisen edun nimissä, vaan EU:n metsää ja energiaa koskevissa päätöksissä pitäisi mennä ilmastokriteerit edellä. Tämä koskee myös kestävää rahoitusta, taksonomiaa. Suomela sijaistaa puheenjohtaja Maria Ohisaloa tämän vanhempainvapaan aikana.

"Vihreät on ajanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja olemme onnistuneet kiristämään ilmastolakeja. Olisi outoa, jos jollain sektorilla, kuten vaikka metsätaloudessa ei tehtäisi ilmastopolitiikkaa", sanoo Suomela.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi viime kuun lopussa Suomen Keskustanuorten liittokokouksessa, että EU:ssa taksonomiasuunnitelmat uhkaavat määritellä liian pikkutarkasti, kuinka metsiä pitäisi hoitaa, kasvattaa ja hyödyntää.

Suomela on eri mieltä.

"Ei se mielestäni niin pikkutarkkaa ole kuin annetaan ymmärtää. On myös syytä muistaa, että kyseessä on vapaaehtoiset kriteerit ilmastotoimille. Haasteena on, miten saadaan turvattua kestävästi hiilinielut ja metsien monimuotoisuus. Metsien tasapainon järkkyminen uhkaa pahimmillaan myös metsätaloutta itseään."

Kestävän rahoituksen suunnitelmat ovat aiheuttaneet huolta metsänomistajissa ja MTK:ssa. Puheenjohtaja Juha Marttila pelkää byrokratian ja kustannusten kasvavan.

Iiris Suomela ei lämpene MTK:n vaatimuksille, että metsät irrotettaisiin EU:n ilmastokriteereistä.

"On fiksua ja mahdollista päästä kevyeen byrokratiaan, ja samalla toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Suomella on keskeinen rooli ilmaston turvaamisessa ja hiilinegatiivisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Näihin pääseminen menee tosi vaikeaksi, jos metsät irrotettaisiin ilmastokriteereistä."

Hän muistuttaa, että muutakin elinkeinoelämää on kehitetty ja silti onnistuttu vähentämään päästöjä.

Puolueista erityisesti vihreiden ja keskustan näkökannat ovat niin kaukana toisistaan metsätalouden kestävässä rahoituksessa, että keskusteluista hallituksen sisällä odotetaan vaikeita.

"Koko hallitus on sitoutunut EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin, joten ei asiasta pitäisi pahaa riitaa saada aikaan", Suomela toteaa.

Hän muistuttaa, että lopulta päätämme kotimaassa itse, kuinka toteutamme EU:n päätökset myös metsätalouden osalta. Silti lähtökohtana pitää olla yhteiset päätökset ja sitoumukset.

"Tavoite, että neuvotellaan ensin kansainvälisesti yhdessä tavoitteet, jotka ovat sovellettavissa. Sitten niitä sovelletaan ensin EU-tasolle ja lopulta Suomeen – kuntiin ja metsänhoitoon."

Ruotsin valtiopäivillä on suhtauduttu kriittisesti EU:ssa esitettyihin metsäsäädöksiin. Suomela ei tahdo ottaa kantaa siihen, ollaanko länsinaapurissa "metsässä".

"Mielestäni on oleellista miettiä Suomen kannat ja linjaukset, eikä vilkuilla sivulle."

Muiden maiden linjauksista hän ei voi yhtyä EU:n veturin, Saksan kantoihin, jonka mukaan kestävässä rahoituksessa maakaasua pitäisi suosia ja ydinvoimaa hyljeksiä. Hän näkee tilanteen juuri päinvastoin.

"Saksan kanta kaasuun on erikoinen. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, ja vain biokaasun tuotantoa olisi pyrittävä lisäämään."

Suomela myöntää, että ydinvoimaankin liittyy "geopoliittisia haasteita", mutta se on aivan eri lailla vähäpäästöistä kuin esimerkiksi maakaasu.

Lue lisää:

Annika Saarikko ennakoi vaikeaa keskustelua hallituksen sisällä: "EU menee liian pitkälle metsään ja se meidän pitää uskaltaa myös sanoa ääneen"

"Kyllä meitä hirvittää EU:sta tulossa olevan byrokratian määrä", Juha Marttila toteaa kestävästä rahoituksesta

Tuppurainen uskoo hallituksen pääsevän yhteisymmärrykseen EU:n kestävää rahoitusta koskevassa kiistassa – "Etukäteen ei mieliin pidä rakentaa sovulle ylitsepääsemättömiä esteitä"

MTK vaatii Suomea äänestämään EU:n ehdotusta vastaan – vaarana lisäbyrokratia metsänomistajille