Miten metsäpalon riskiä voi ehkäistä ja seitsemän muuta kysymystä metsäpaloista

1. Millä tavoin metsän­omistaja voi ehkäistä metsäpalon riskiä omassa metsässään, metsäpaloasiantuntija Heikki Suvanto?

Kun harvennukset tehdään ajallaan, palavan materiaalin määrä metsässä on pienempi. Tiheässä ja monirakenteisessa metsässä on vaarana latvapalo, jonka sammuttaminen on haastavaa.

Sekametsäisyys ja lehtipuiden suosiminen vähentävät metsäpalon riskiä. Metsään kannattaa jättää myös niin sanottuja rajoituslinjoja. Esimerkiksi metsäteiden reunat kannattaa raivata kunnolla.

Metsäpalovaroituksen aikana metsässä ei kannata teettää sellaisia töitä, joissa käytetään teloilla kulkevaa työkonetta. Teloista voi singota kipinöitä kuivaan maastoon.

Moottori- ja raivaussahan käytössä riski maastopaloon on pieni. Kaikkein kivisimmät maastot on kuitenkin hyvä raivata silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Jos metsä on virkistyskäyttäjien suosiossa, metsätien puomi kannattaa sulkea metsäpalo­varoituksen aikana ja kertoa lapulla sulkemisen syy. Lukkoon puomia ei kannata laittaa, jotta paloautot pääsevät tarvittaessa sammuttamaan paloa puomia rikkomatta.

Oman metsän nuotiopaikka kannattaa perustaa paljaan moreenimaan päälle ja haravoida säännöllisesti pois pinnalle kertyvä karike. Turvallisuutta voi parantaa myös tulipaikan jalallisella, koveralla metallilevyllä.

2. Miten palonalku sammutetaan?

Palon alkuvaiheessa jokainen minuutti on arvokas. Autossa kannattaa kuljettaa lapiota ja kastelukannua. Niillä saa sammutettua pieniä paloja. Vesurilla voi katkoa kuusennäreestä sammutushosan. Maassa kytevän palon tai matalat, alle rinnankorkeudelle yltävät liekit voi yrittää sammuttaa itse, sitä isompia enää ei.

Jos tuli riistäytyy, kannattaa ensin estää lisävahingot eli esimerkiksi ajaa autot ja traktorit pois liekkien ulottuvilta ja soittaa heti sen jälkeen hätäkeskukseen.

Asenna puhelimeesi 112 Suomi -sovellus, joka antaa hätäkeskukselle suorat koordinaatit. Jää opastamaan pelastuslaitoksen yksiköitä. Paloautojen saapuessa ilmoittaudu sammutustöitä johtavalle esimiehelle ja kerro tapahtuneesta. Mikäli jäät vielä paikalle, toimi paloesimiehen ohjeiden mukaisesti.

3. Onko metsäpalojen sammutusosaaminen kunnossa?

Tekninen osaaminen on pääosin kunnossa, mutta kehittämistäkin riittää. Maastossa etenevän metsäpalon sammuttaminen vaatii eri tekniikan kuin vaikkapa rakennuspalon sammuttaminen. Pelastusopistossa on nykyisin niukasti koulutusta metsäpalontorjuntaan.

Metsäpalojen sammutusosaamisen kansallinen koordinointi ja resursointi pitäisi hoitaa kuntoon. Metsäsektorilla vastuurooli sopisi mielestäni Metsäkeskukselle.

4. Mitkä seikat helpottavat Suomessa metsäpalojen hallintaa ja sammutusta?

Suomen kattava metsätieverkosto on ehdoton etu vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Toisaalta se on myös riski, koska tiet lisäävät virkistyskäyttäjien määrää.

Meillä on kattava lentotähystysjärjestelmä, jolla havaitaan vuosittain satoja palonalkuja. Palotilanteessa lentokoneesta pystytään ohjaamaan sammuttajia oikeaan paikkaan.

Suomen etuna on myös se, että palokuntatoiminnassa on mukana paljon vapaaehtoisia sopimuspalokuntalaisia, joista osa on metsäammattilaisia.

5. Mitä uutta kalustoa metsäpalojen sammutukseen on tullut?

Kauko-ohjattavilla drooneilla pystytään luomaan metsäpaloista parempi tilannekuva ja kartoittamaan kulkureittejä paloautoille ja sammuttajille.

Sammutustyöhön on kehitetty metsäkoneen kuormatilaan asennettava sammutuslaitteisto. Ponssen ja Keslan yhdistelmillä päästään vaikeakulkuisiin kohteisiin. Vesisäiliön koko on rajallinen, täydellä teholla käytettynä vesi riittää vain kymmeneksi minuutiksi. Kuljettajan pitää olla tarkkana, sillä tulen suunnanmuutokset voivat aiheuttaa vaaran kävelyvauhtia etenevälle yhdistelmälle.

Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikoptereita voidaan käyttää viranomaismääräyksellä metsäpalojen sammuttamiseen, jolloin valtio maksaa kustannukset. Raskaiden koptereiden lisäksi voitaisiin käyttää myös metsänlannoituksiin tarkoitettuja yksityisiä helikoptereita, mutta niiden käyttökulut jäävät pelastuslaitoksen maksettaviksi.

Kaksi Saabin Ruotsissa operoimaa palonsammutuslentokonetta ovat käytettävissä myös Suomessa. Ne ovat tehokkaita vedenkuljettajia.

Maailmalla on sammutusveteen lisättäviä kemikaaleja, jotka vähentävät veden pintajännitystä. Meillä kemikaalien käyttö on harvinaista. Mäntysuopaa sekoitetaan joskus sammutusveteen, jolloin vesi imeytyy paremmin turpeeseen tukahduttamaan maapaloa.

Parhaillaan kehitetään järjestelmää, jonka avulla metsävaratietoa pystyttäisiin hyödyntämään metsäpalon tilannekuvan luomisessa. Näin voidaan laatia paloaineskarttoja, joista on apua sammutustaktiikan suunnittelussa. Yhdistämällä säätiedot ja paloaineskartat voidaan ennustaa palon etenemistä.

6. Mitkä ovat sammuttajien suurimmat riskit metsäpalossa?

Savu, noki ja muut hiukkaset ovat terveysriski etenkin silloin, kun metsäpaloalueella joudutaan viipymään pitkiä aikoja. Vaarana ovat myös nestehukka ja lämpöuupumus.

Pelastuslaitoksilla on monin paikoin ollut liian vähän asianmukaisia suojavarusteita. Täysi sammutusvarustus on liian raskas pitkään kestävään työskentelyyn. Markkinoille on tullut kevyitä mutta silti suojaavia sammutusasuja. Iho on suojattava sammutustyössä pitkähihaisilla ja -lahkeisilla alusvaatteilla, sillä epäpuhtaudet kulkevat elimistöön myös ihon kautta.

Paloalueella on vaarana puiden kaatuminen palon aikana ja sen jälkeen. Kypärä kuuluu sekä sammuttajan että jälkivartioijan varustukseen.

7. Mitä viime­kesäisestä Kalajoen metsäpalosta opittiin?

Kalajoella huomattiin jälleen kerran, miten tärkeää on pelastuslaitoksen ja metsäammattilaisten yhteistyö. Metsäammattilaiset avustivat pelastuslaitosta muun muassa palokujien hakkuissa ja kytöpalojen sammutuksessa sekä huolehtivat alueen jälkivartioinnista.

Pelastuslaitosten ja metsäalan toimijoiden kannattaisi harjoitella yhteistyötä etukäteen, jotta organisaatio olisi valmis silloin, kun palo syttyy.

Kalajoella huomattiin myös se, että pieneltä näyttävä palo voi riistäytyä hetkessä isoksi metsäpaloksi. Nopeasti etenevässä palossa palokatkojen tekeminen harvesterilla ja puiden ajaminen pois metsästä on erittäin haastavaa. Kuormatraktoriin asennetun sammutuslaitteiston käytöstä saatiin tärkeää kokemusta.

8. Kuinka palokunta­toimintaan pääsee mukaan?

Sekä nuoret että aikuiset voivat liittyä vapaaehtoisen palokunnan jäseneksi ilman koulutusta tai aikaisempaa kokemusta. Palokuntaan.fi- verkkosivuilla kerrotaan, missä palokuntia on ja kuinka toimintaan pääsee mukaan. Hälytystoiminnan lisäksi tarjolla on huolto-, koulutus- ja neuvontatehtäviä. Jos haluaa hälytystoimintaan, on täytettävä tietyt kunto- ja kelpoisuusvaatimukset. Palokunnassa oppii monia hyödyllisiä taitoja, kuten ensiapua ja alkusammutusta.

Kysymyksiin vastannut yrittäjä Heikki Suvanto on perehtynyt metsäpalojen sammuttamiseen opinnoissaan ja metsäalan töissä. Suvanto laatii parhaillaan Pelastusopiston toimeksiannosta koulutuspakettia pelastuslaitoksille tulen käyttäytymisestä metsässä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2022.