Massiivipuurakentaminen luo urbaaneja hiilivarastoja

Massiivipuurakentaminen mahdollistaa teollisen mittakaavan urbaanien hiilivarastojen luomisen rakennuskantaan.

Teknologiset läpimurrot sekä monikerroslevyn (Cross Laminated Timber, CLT) että viilupuun (LVL) tuotannossa vauhdittavat massiivipuurakentamisen markkinan kasvua, jonka odotetaan kaksinkertaistuvan Euroopassa 10 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin kaupunki selvitti yhdessä Uudenmaanliiton kanssa eri asumistiheyksiin pohjautuvien rakennustyylien yhteyttä metsäkatoon (HS 24.9.).

Selvityksessä oletettiin, että Helsingin seudulle muuttaa 370 000 asukasta. Tällöin väljä, Helsingin Landbo-tyylinen rakentaminen voisi johtaa jopa 4,7 miljoonan männyn katoamiseen rakennustonteilta.

Selvitys ei kuitenkaan huomioinut rakennusmateriaalia, jolla on valtava merkitys hiilivaraston kannalta. Siinä missä massiivipuurakentaminen tarjoaa käyttöönotossa urbaanin hiilivaraston materiaali- ja rakennuspäästöjen netottamisen jälkeen, on betoniin pohjautuva rakentaminen hiilitaseeltaan aina vahvasti negatiivinen eli päästölähde.

Massiivipuurakentamiseen pohjautuva rakentaminen itseasiassa johtaisi selvityksen olettaman metsäkadon sijaan noin nelinkertaiseen hiilivarannon luomiseen väljällä Landbo-tyylisellä rakentamisella.

Mikäli rakentaminen olisi tiheämpää, kuten Espoon Matinkylässä, syntyisi rakennustontille peräti 25-kertainen hiilivarasto verrattuna rakennusalalla olevaan metsään.

Eteläsuomalainen harvennus- ja päätehakattava metsä sitoo takaisin puurakenteiden sisältämän hiilen keskimäärin 12 vuodessa. Puurakentaminen itseasiassa siis tuottaa urbaanin, alkuperäistä metsää suuremman hiilivaraston huolimatta siitä, että metsää toki katoaa rakennuspaikan alle.

Olli Haltia

Lauri Tenhunen

Dasos Capital

HS: Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet