Mistä niitä marjoja oikein löytyy? Marjasatoennusteet tarkentuvat tulevaisuudessa

Marjasadon onnistuminen on monesta kiinni. Jatkossa marjastajille on tarjolla entistä tarkemmat marjasatoennusteet, kun Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ilmatieteen laitos tiivistävät yhteistyötään.

Metsämarjojen satonäkymät ovat säiden ohella tärkeä kesäinen puheenaihe. Näiden välillä onkin kiinteä yhteys, sillä kasvukauden aikaiset sääolot ovat keskeinen tekijä antoisalle marjavuodelle tai marjakadolle.

”Marjasatoihin vaikuttavat säätekijät tunnetaan aika hyvin. Nyt meillä on Luken marjasatoseurannan ja Ilmatieteen laitoksen sääseurannan ansiosta käytössämme laajat aineistot marjasatomallien pohjaksi”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola.

”Marjasatoennusteista saadaan konkreettiset satokartat aineistoja yhdistämällä. Parhaimmillaan voidaan päästä jopa yhden neliökilometrin tarkkuuksiin”, jatkaa meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta.

Tutkijat myöntävät, että saapastyötäkin tarvitaan, ennen kuin marjaennusteet ovat valmiita.

”Mallien toimivuus pitää tarkistaa, eikä siihen ole mitään muuta keinoa kuin vetää kumisaappaat jalkaan ja mennä metsään tutkimaan tilannetta”, Peltola toteaa.

Hankkeen maastotöitä tekee kaksi biologisten tieteiden opiskelijaa, jotka työskentelevät Savon, Kainuun ja Lapin alueilla. He raportoivat marjasatotilanteesta paitsi Luken ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoille, myös suurelle yleisölle sosiaalisen median kanavien kautta.

Edellä mainittujen alueiden satonäkymistä kiinnostuneiden kannattaakin seurata Luken Instagram-tiliä.

Myös Luken ja Suomen 4H:n välinen marjasatoseurannan yhteistyö jatkuu edellisten vuosien tavoin. Näitä havaintoja voi kuka hyvänsä tutkia osoitteessa marjahavainnot.fi.

MARJASÄÄ-hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois- Karjalan ELY-keskukset.

Lue myös:

Pölyttäjät suosivat metsäautoteiden reunavyöhykkeitä