Suomen Metsäsäätiön Matti Mäkelä: Metsäalasta viestiminen on tärkeää, jotta myös tulevaisuudessa riittää huippuosaajia

Miksi metsänomistajan kannattaa maksaa puukaupan yhteydessä vapaaehtoista menekinedistämismaksua?

Sillä tavoin edistämme yhdessä suomalaista metsäelinkeinoa. Menekinedistämismaksujen avulla Suomen Metsäsäätiö myöntää apurahoja metsäalan tärkeisiin hankkeisiin, joista hyötyvät kaikki metsäalalla toimivat ja laajasti ottaen koko yhteiskunta.

Menekinedistämismaksuihin osallistuvat sekä metsänomistajat että puunostajat. Kun metsänomistaja lahjoittaa puukaupan yhteydessä meille menekinedistämismaksuna 0,2 prosenttia puukauppatulostaan, puun ostaja lahjoittaa saman verran.

Mitä kerätyillä rahoilla tehdään?

Olemme apurahasäätiö ja myönnämme apurahoja vaikuttaville hankkeille. Syyskuussa voimaan tulleessa uudessa strategiassamme olemme jakaneet apurahat neljään painopistealueeseen, joita ovat tutkimus, lasten ja nuorten hankkeet, vaikuttajaviestintä ja vastuullisuushankkeet.

Hankkeet voivat olla pieniä tai suuria, yksivuotisia tai pidempiä, mutta yhteistä niille on se, että ne edistävät metsäelinkeinoa. Yhden aihealueen apurahoja haetaan samaan aikaan, jolloin pystymme paremmin vertaamaan hankkeita keskenään. Tämä kannustaa hakijoita suunnittelemaan parempia hankkeita.

Pienten, alle 5 000 euron apurahojen haku on meillä avoinna koko ajan. Tällaisia ovat esimerkiksi koululaisten metsätietouden lisäämiseen suunnatut apurahat. Syksyllä meillä oli avoinna isompien apurahojen haku lasten ja nuorten hankkeisiin sekä vaikuttajaviestintään.

Miksi ja millaisilla tavoilla viette metsätietoa koululaisille?

Tietoa metsäalasta ja sen koulutusmahdollisuuksista on tärkeä välittää lapsille ja nuorille, jotta metsäalalle saadaan myös tulevaisuudessa huippuosaajia. Myönnämme vuosittain noin sata kuljetusapurahaa kouluille, jotta koululaiset voivat tehdä opintomatkoja metsään ja metsäalan tuotanto- ja oppilaitoksiin.

Rahoitamme Metsävisaa, johon osallistuu vuosittain noin 20 000 yläkoululaista ja jossa myös heidän opettajansa oppivat lisää metsäalasta. Myös 4H-järjestölle olemme myöntäneet metsäapurahoja. Lisäksi rahoitamme yläkoululaisille suunnattua Yrityskylä-konseptia, jonka kautta nuoret tutustuvat eri toimialoihin.

Mitä muuta varainkeruuta Suomen Metsäsäätiöllä on?

Rahankeräysluvan myötä meille on mahdollista tehdä myös muita lahjoituksia. Rahaa voivat lahjoittaa niin yksityishenkilöt kuin yritykset.

Uskon, että saamme yksityisiä lahjoituksia etenkin vastuullisuushankkeisiin, joissa vaikkapa kunnostetaan jokin arvokas metsä- tai luontokokonaisuus.

Esimerkiksi energiayrityksillä on intressiä panostaa vastuullisuuteen, ja teemme heille helpoksi olla mukana vastuullisuushankkeissa. Yhteistyökumppaneidemme kautta löytyy hyviä luonnonhoito- tai ennallistamiskohteita, joiden rahoituksessa yritykset voivat olla mukana.

Riittävätkö säätiön keräämät varat kaikkeen, mitä haluatte rahoittaa?

Vuosittain saamme menekinedistämismaksuina noin 1,5–2 miljoonaa euroa, mikä ei riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Esimerkiksi tutkimuspainotteiseen apurahahakuun tuli kesällä 33 hakemusta, joista pystyimme rahoittamaan vain kuutta.

Mitä muuta olennaista uudessa strategiassanne on?

Strategiassa arvoiksemme määriteltiin uudistuminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja avoimuus. Apurahahankkeiden teemoittamisen lisäksi haluamme kertoa toiminnastamme näkyvämmin ulospäin. Metsänomistajien on tiedettävä, mitä me teemme, jotta heidän on helpompi päättää menekinedistämismaksun maksamisesta.

Mikä on merkittävin rahoittamanne tutkimushanke?

En halua nostaa yhtä yksittäistä hanketta muiden yläpuolelle. Esimerkkeinä voisin kuitenkin mainita puurakentamisen liiketoiminnan sekä metsäteknologian ja -logistiikan professuurien rahoituksen. Olemme rahoittaneet myös laajaa Metsänomistaja 2020 -tutkimusta.

Tänä syksynä rahoitimme hieman uudenlaisia tutkimushankkeita. VTT tutkii metsäteollisuuslaitosten hiilidioksidin talteenoton vaikutusta koko arvoketjuun. Metsäteho alkaa kehittää työkaluja siihen, että puuntuotantoa ja luonnonhoitoa voitaisiin entistä paremmin kohdistaa sellaisille kohteille, joissa niitä on järkevintä toteuttaa. Tämä on tärkeää metsienkäytön yhteensovittamista.

Tapio Palvelut tekee parhaillaan analyysiä metsäbiotalouden arvoketjujen merkityksestä maakunnille ja koko Suomelle. Norjalainen Norwegian University of Life Science puolestaan tutkii, aiheuttaako EU:n biodiversiteettipolitiikka hakkuuvuotoa Euroopan ulkopuolelle ja mitä ympäristövaikutuksia sillä mahdollisesti on.

Kuinka ovat onnistuneet EU-päättäjille järjestetyt metsäakatemiat, meneekö haluttu viesti perille?

Metsäakatemiat ovat hyvä esimerkki rahoittamastamme vaikuttajaviestinnästä. EU-päättäjien metsäakatemiaa on järjestetty vuorovuosin ruotsalaisten kanssa. Akatemian järjestelyistä Suomessa vastaa Suomen Metsäyhdistys.

Syksyllä Keski-Suomessa järjestettiin kaksipäiväinen EU-päättäjien metsäakatemia, johon osallistui 30 erimaalaista vaikuttajaa Euroopan unionin eri organisaatioista. Metsäakatemia onnistui hyvin. Vaikka tavoitamme tällä tavoin vain pienen osan EU-vaikuttajista, silti näitä on tärkeää järjestää.

Mikä on roolinne kotimaisessa metsäkeskustelussa?

Emme ole mukana metsäkeskustelussa, koska emme tee edunvalvontaa. Kerromme kyllä aktiivisesti rahoittamiemme hankkeiden tuloksista, mikä tuo faktapohjaa keskusteluun. Taustatahomme hyödyntävät rahoittamiemme tutkimusten tuloksia myös metsäkeskusteluun osallistuessaan.

Voisiko teillä säätiöpohjaisena toimijana olla roolia metsien hiilensidonnan kaupallistamisessa?

Emme näe tätä omaksi rooliksemme. Rahoitamme kyllä vastuullisuushankkeita, joilla pyritään lisäämään hiilensidontaa ja monimuotoisuutta. Näissä hankkeissa luonto- tai ilmastohyödyt ovat keskiössä, mutta yleishyödyllisenä säätiönä emme voi lähteä rakentamaan liiketoimintaa hiilensidonnan ympärille.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävin eilen koiran kanssa kaupunki­metsässä Lauttasaaressa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2023.