Valmiusyksiköstä ammennetaan oppeja mielenhallintaan – stressaavissa metsästystilanteissakin voi opetella rauhoittamaan kehon ja mielen

Sydän pamppailee, kädet tärisee ja hengitys tihenee. Nämä ovat merkkejä akuutista stressitilanteesta. Moni tunnistaa nämä oireet vaikkapa tilanteesta, jossa omaa passipaikkaa lähestyy hirvi. Sama tila voi napsahtaa päälle kuitenkin vaikkapa työpaikkahaastattelussa tai liikenneruuhkassa.

Kari Jokinen on työskennellyt aikanaan yli 12 vuotta poliisin valmiusyksikkö Karhussa. Hän jos kuka on kokenut kovia tilanteita ja ollut silmätysten jopa kuoleman kanssa. Silti hänkään ei ole turvassa akuutilta stressiltä.

"Ensimmäistä kaurista ampuessani jouduin hyödyntämään kaiken osaamiseni, jotta sain rauhoitettua mieleni sekä kehoni ja ammuttua hyvän riistalaukauksen", Jokinen muistelee.

Kari Jokinen myöntää itsekin joutuneensa käyttämään kaikkia oppimiaan keinoja hillitäkseen stressiä ensimmäistä kaurista ampuessaan. Kuva: Rami Marjamäki

Erilaiset stressitilanteet saavat taistele-pakene-jäädy-reaktion aktivoitumaan kehossa. Kehoon vapautuu hormoneja, jotka saavat esimerkiksi sydämen sykkimään tiheämmin.

Nämä samat reaktiot ovat käynnistyneet meillä jo luolamiesajoista. Autonomisen hermoston toiminnan avulla ihmisen on tarkoitus selviytyä tukalasta tilanteesta paremmin. Hetkellisesti voi ylittää jopa oman fyysisen suorituskykynsä.

Liiallinen akuutti stressi vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti tilannetajuun ja päätöksentekokykyyn. Reaktiot voivat olla niin primitiivisiä, että ne yllättävät.

"On tapauksia, jossa esimerkiksi kokenut metsästäjä ei ole kyennyt yhtäkkiä ampumaan hirveä vaikka hän olisi tehnyt sen monta kertaa aiemmin. Lamaantuminen tuntuu monesti häpeällisestä, varsinkin jos ei ymmärrä stressin mekanismeja."

Stressin seuraukset metsästystilanteissa voivat olla kohtalokkaita.

Kari Jokinen luennoi Sahalahden Metsästysyhdistyksen jäsenille stressistä 25. toukokuuta. Kuva: Rami Marjamäki

"Heikko stressinhallinta voi selittää myös osan metsästysonnettomuuksista. Onnettomuus voi sattua esimerkiksi riistalaukauksen jälkeen. Onnistuminen tuottaa sekin stressitilan, jossa hetkeksi saatetaan unohtaa rationaalinen toiminta ja jättää esimerkiksi ladattu ase huolimattomasti."

Hyvä uutinen on se, että on mahdollista tietoisesti opetella rauhoittamaan mieltä ja kehoa tällaisessa tilanteessa. Kun opimme tunnistamaan kehossamme stressin merkit, kuten käsien hikoilun tai kohinan korvissa, voimme opetella pysähtymään ja palauttamaan mielen tasapainon.

"Opetan koulutuksissani erilaisia tekniikoita, mutta jotta ne toimivat, niitä pitää myös harjoitella. Metsästäjillä paras tapa opetella sietämään stressiä on ampumakilpailuissa käyminen."

Myös terveet elämäntavat ja tilanteiden mielikuvaharjoittelu auttavat toimimaan tarkoituksenmukaisesti oikeassa tilanteessa.

Jokinen toivoo, että tunteista ja kokemuksista opittaisiin paremmin puhumaan metsästysporukoissa.

"Olkaa rehellisiä itsellenne ja toisillenne. Kaikille tulee joskus stressireaktioita, eikä niitä pidä hävetä. Pitää uskaltaa jättää ampumatta, jos tunnistaa olevansa ylivirittyneessä tilassa eikä saa rauhoitettua itseään."