Isomäki: Biotalous voisi olla Euroopan viimeinen iso mahdollisuus

Vielä 80-luvulla Suomeen tuotiin Kiinasta lähinnä halpoja ja melko huonolaatuisia vaatteita ja työkaluja. Sittemmin Kiina, Etelä-Korea, Japani ja muut Aasian maat ovat kuitenkin siirtyneet teknologisten ravintoketjujen huipulle lähes kaikilla strategisesti tärkeimmillä aloilla.

Kiinalaisilla on nykyään maailman suurimmat tuulimyllyt (18 megawattia). Kiinan johtoasema aurinkoenergian alalla on murskaava. Muita aloja, joilla Aasian maat ovat nousseet kehityksen kärkeen, ovat esimerkiksi lääketieteellinen bioteknologia, sähkön siirtolinjat, lämpöpumput, sähköautot, akut, superkondensaattorit ja useimmat uudet materiaaliteknologiat. Valta on vaihtumassa myös tietoteknologian alalla.

Toisin sanoen Suomesta ja muista Euroopan maista on tulossa – ja osittain jo tullut – eräänlaisia kehitysmaita suhteessa Kiinaan ja Aasian muihin nouseviin mahteihin. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen julkaisemassa reportaasissa huomautettiin, että 20 vuotta sitten Suomi vei Kiinaan teollisuustuotteita ja toi raaka-aineita, kun taas nykyään Suomi vie Kiinaan pääsääntöisesti raaka-aineita ja tuo huipputeknologiaa.

Mistä osien nopea vaihtuminen johtuu? Kyse on ennen kaikkea länsimaiden järkähtämättömästä lapsenuskosta siihen, että talous toimii tehokkaimmin silloin, kun valtion rooli on mahdollisimman pieni.

Ongelman ydin koostuu kahdesta Euroopan unionin perussopimuksien valuviasta eli teollistamispolitiikan kiellosta ja euroalueen rahapolitiikasta. Lukuisat taloustieteen nobelistit ovat kritisoineet kumpaakin valintaa kovin sanoin. Oikeistopopulististen puolueiden nousu on kuitenkin tehnyt asiallisen keskustelun ongelmasta mahdottomaksi, sillä se on saanut muut puolueet ryhmäytymään Euroopan unionia sokeasti puolustavaksi linnoitukseksi.

Teollistamispolitiikan kiellon vuoksi EU-maiden valtiot eivät saa sijoittaa uusiin yrityksiin kuin maksimissaan 15 miljoonaa euroa ja korkeintaan 50 prosenttia pääomasta. Kun Kiina päättää, että jonkin teollisuudenalan johtoasemien valtaaminen on tärkeää, valtio investoi silmää räpäyttämättä 100 miljardia tai enemmän. Eli sen verran kuin tarvitaan. Lähestymistapa on pragmaattinen eikä ideo­loginen ja dogmaattinen niin kuin länsimailla.

Euroalueen maat eivät saa enää edes tuottaa omaa rahaansa keskuspankissaan, vaan niiden pitää ansaita käyttämänsä eurot verottamalla tai lainata rahat yksityisiltä pankeilta. Tästä syystä euroalueen maat alkavat romahtaa, kun valtion velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kiinan valtionvelka suhteessa BKT:hen on seitsemän kertaa ja Japanin velka neljä kertaa suurempi. Ne kuitenkin lainaavat itseltään eli omalta keskuspankiltaan. Ne eivät maksa veloistaan korkoja, eikä velkaa koskaan makseta takaisin. Tästä syystä Kiina pystyi ottamaan 800 miljoonaa uutta ihmistä sairausvakuutuksen piiriin samaan aikaan, kun Suomen vielä vähän aikaa sitten maailman parhaisiin kuulunut terveydenhuolto murenee palasiksi.

Tärkein jäljellä oleva alue, jolla Suomi ja Ruotsi ovat monta askelta muuta maailmaa edellä, on biotalous eli öljyperäisten tuotteiden, betonin ja metallien korvaaminen puusta tai muusta biomassasta valmistetuilla uudenlaisilla materiaaleilla. Nyt olisi tärkeää pitää kiinni tästä taloutemme viimeisestä suuresta linnakkeesta ikään kuin palaamalla ”kekkoslaiseen” teollistamispolitiikkaan.

Aikaa korjausliikkeille ei ole paljon. Brasilian johtava metsäyhtiö Suzano osti jo Spinnovan, uudenlaisia puupohjaisia vaatekuituja kehittävien suomalaisten yhtiöiden ehkä kirkkaimman helmen. Suzano luettelee omissa visioissaan myös kaikki ne muut uuteen biotalouteen liittyvät tärkeät uudet ideat, jotka suomalaiset yritykset ovat tuoneet ensimmäisinä maailmaan.

Suomalaiset ovat yhä sen verran muita edellä, että brasilialaiset tekisivät varmaan vielä jonkin aikaa mielellään kaiken yhdessä kanssamme, yhteisyritysten kautta.

Mutta jos Suomi ja Ruotsi jäävät edelleen istumaan käsiensä päälle, brasilialaiset toteuttavat biotalouden suuren vallankumouksen ilman meitä. Sunilan tehtaan sulkeminen on askel täsmälleen väärään suuntaan.

Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.