Pääkirjoitus: Neuvoja neuvoo, omistaja päättää

Nykyinen, vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki antaa paljon vapauksia. Metsän omistaja saa hoitaa ja hakata metsiään kuten itse haluaa – tai olla hakkaamatta. Sääntelymielessä olennaisinta on se, että päätehakkuun jälkeen metsään on huolehdittava uusi taimikko.

Metsänomistajan päätösvalta on Aarteen sydäntä lähellä. Haluamme kunnioittaa omistajan oikeuksia sekä antaa monipuolista tietoa ja virikkeitä metsänhoitoon liittyvän päätöksenteon pohjaksi.

Suomalaiset metsänomistajat ovat iso porukka, johon mahtuu hyvin erilaisia tavoitteita. Joku haluaa metsästään ensisijaisesti taloudellista tuottoa. Toinen haluaa säilyttää lapsuutensa marjamättäät, kolmas kaipaa riistatiheikköjä, neljäs ei oikeastaan jaksaisi ajatella koko metsäänsä.

Viime aikoina olen pohtinut, mihin tässä vapauden kokonaiskuvassa sijoittuu metsäammattilainen näkemyksineen. Joskus väitetään, että ammattiväki ei esittele riittävän tarmokkaasti metsänkäsittelyn vaihtoehtoja, vaikkapa sitä, että metsässä siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen.

Uusi metsänomistaja on kenties kuullut tai lukenut, että metsää kannattaisi hoitaa niin, että siitä saa säännöllistä, tuntuvaa tukinmyyntituloa ja samalla maisema säilyy jatkuvasti metsäisenä. Pottiputket ja raivaussahat voi huoletta jättää hankkimatta. Pelkkiä plussapuolia eikä yhtään miinusta, eiköhän panna pakettiin!

Ollaan herkällä alueella. Jos metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija tai metsäfirman ostomies on sitä mieltä, että jatkuva kasvatus juurikäävän vaivaamassa vanhassa kuusikossa on huono idea, saako hän sanoa ajatuksensa ääneen? Ja jos sanoo, miten hän asettelee sanansa?

Pitkälti kyse on viestintätaidoista, sillä kukaan ei halua tulla nolatuksi tai jyrätyksi. Mutta väärin on mielestäni sekin, jos metsäammattilainen jättää käyttämättä koulutuksensa ja jopa monikymmenvuotisen työkokemuksensa tuoman osaamisen vain siksi, että kunnioittaa liikaa metsänomistajan itsemääräämisoikeutta.

Metsäneuvoja: kysele ja kuuntele, ota selville asiakkaasi toiveet ja tavoitteet metsiensä suhteen, ja kerro sitten jämptisti omat ehdotuksesi.

Sen jälkeen minä metsänomistajana teen päätöksen ja otan siitä vastuun.