Metsä nyt: Hyönteistuhoriski syntyy, kun metsään tulee häiriö
Myrskytuhoja korjattaessa metsään voi jättää 20–30 tuhopuuta hehtaarille ilman, että hyönteistuhoriski kasvaa. Miksi yksittäiset puut eivät ole riski?Tilaajalle
Metsänomistajan kannattaa tuntea kuusen tuholaisten kirjanpainajan ja kuusentähtikirjaajan sekä männyn tuholaisen ytimennävertäjän elinkierto. Kuvassa kirjanpainajia. Kuva: Lari LievonenJos myrsky tai muu tuho vahingoittaa tai kaataa metsässä yli 10 kuutiometriä kuusta tai yli 20 kuutiometriä mäntyä per hehtaari, metsätuholaki velvoittaa metsänomistajaa korjaamaan tuon määrän ylittävän osan. 10–20 kuutiota tarkoittaa karkeasti arvioiden noin 20–30 puuta.
”Tuon määrän metsä pystyy kantamaan. Kirjanpainajat, ytimennävertäjät ja muut tuhohyönteiset kuuluvat luontoon. Niin kauan kuin hyönteisille riittävät normaalit ruoka-apajat eli muutama heikentynyt puu siellä täällä, tuhoja ei synny eikä kukaan edes huomaa hyönteisten olemassaoloa”, selittää metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander Suomen metsäkeskuksesta.
Hyönteistuhoriski syntyy vasta sitten, kun metsään tulee häiriö, esimerkiksi myrsky, joka kaataa paljon terveitä puita. Tällaisessa tilanteessa metsä tarjoaa hyönteisille yltäkylläisesti ravintoa ja hyönteiskanta kasvaa. Ravinnon saanti ja säätila vaikuttavat kantoihin.
”Säälle emme mahda mitään mutta voimme vaikuttaa siihen, että ravintoa ei ole liikaa. Tuhohyönteisten lisääntymisen kannalta avaintekijä on mehukas ja tuore nilakerros, joka on toukkien ruokaa ja alusta uusille munille.”
Kuivunut puu ei tuhohyönteisiä kiinnosta, sillä siinä ne eivät pysty lisääntymään. Lisäksi kuivissa puissa elää muurahaiskuoriainen, joka verottaa tuhohyönteiskantoja. Siksi kuolleet ja kuivuneet puut kannattaa jättää metsään.
Myös myrskyn kaatamat lehtipuut voi jättää korjaamatta, sillä niihin tuhohyönteiset eivät pesiydy ja monet lehtipuut ovat ekologisesti arvokkaita.
Tuhopuu ajoissa pois metsästä
Metsätuholaki velvoittaa kuljettamaan edellisen vuoden syyskuun alun ja kuluvan vuoden toukokuun lopun välisenä aikana kaadetun havupuutavaran pois hakkuupaikalta tai välivarastosta heinä- ja elokuussa. Määräaika riippuu siitä, ollaanko eteläisessä, keskisessä vai pohjoisessa Suomessa.
Lain määräajat perustuvat hyönteisten elinkiertoon. Kuorellinen puutavara pitää saada metsästä pois ennen kuin uusi sukupolvi kesällä kuoriutuu. Määräaika on joka vuosi sama.
”Vuodet ovat erilaisia. Sateisina ja kylminä kesinä laissa määrätyt aikarajat kyllä riittävät, mutta kuumina ja kuivina keväinä pitäisi olla aikaisemmin liikkeellä. Voi olla, että lakia pitäisi tämän suhteen päivittää”, Selander pohtii.
Puutavaran poiskuljetuksesta on vastuussa puutavaran omistaja. Jos kuljetus ei onnistu määräaikaan mennessä, omistajan on estettävä metsätuhojen leviäminen esimerkiksi peittämällä, kastelemalla tai kuorimalla puutavara.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2019.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
