Kolmea ei ihminen koskaan kyllästy katsomaan: elävää tulta, nukkuvaa lasta ja virtaavaa vettä. Kuva: Jyrki Luukkonen
Vesiluonnossa stressi vähenee ja mieli selkeytyy ‒ ”Elpyminen lähtee luontoympäristössä liikkeelle muutamassa sekunnissa”
Luontoympäristö tukee hyvinvointia monin tavoin, ja veden läheisyys saattaa vahvistaa vaikutusta entisestään. Aava ulappa luo tilaa kuormittuneeseen mieleen.Tilaajalle
Luontoympäristön pehmeitä, pyöreitä ja aaltoilevia muotoja katsellessa silmät ja aivot saavat levätä. Kuva: Jyrki LuukkonenKaukana siintävä horisontti. Kirkas, sininen taivas ja kimmeltävä järvenselkä. Aavaa avaruutta ympärillä niin paljon, että katse saa levätä kiinnittymättä mihinkään. Kyse voisi olla noin joka viidennen suomalaisen mielipaikasta.
Kun suomalaisilta on kysytty heidän arkielämän mielipaikkaansa, reilut 40 prosenttia on nimennyt jonkin metsäkohteen, reilut 20 prosenttia puiston ja vajaat 20 prosenttia ranta- tai vesialueen. Loput viettävät aikaansa mieluiten liikunta-alueilla tai rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Luontokohteiden suosio ei hämmästytä mielipaikkatutkimusta tehnyttä Kalevi Korpelaa. Hän on psykologian professori ja ympäristöpsykologian dosentti Tampereen yliopistosta.
”Elpyminen lähtee luontoympäristössä liikkeelle muutamassa sekunnissa. Alle kymmenessä minuutissa aivojen ja sydämen toiminnassa pystytään jo mittaamaan selviä suotuisia muutoksia.”
Suomalainen viihtyy veden äärellä
66 % ui luonnonvesissä
55 % viihtyy rannalla
29 % käy soutelemassa
22 % veneilee moottoriveneellä
13 % pitää rantapeleistä kuten rantalentopallosta
12 % SUP-lautailee eli suppailee
11 % meloo
5 % sukeltaa tai snorklaa
3 % purjehtii matkapurjehdusveneellä
2 % ajelee vesiskootterilla
1 % surffaa
Lähde: Luonnonvarakeskus, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi ja ulkoilutilastot 2020. Luvut sisältävät sekä lajia harrastavat että lajia kokeilleet ihmiset.
Stressi vähenee
Tutkimusten mukaan metsä- ja vesiluonnon elvyttävät ja virkistävät vaikutukset ovat hyvin samantyylisiä.
Molemmissa ympäristöissä stressitaso alkaa nopeasti laskea. Jo muutamassa minuutissa autonomisen hermoston rauhoittava osa alkaa aktivoitua, mikä saa pulssin ja verenpaineen laskemaan ja sydämen sykevälivaihtelun lisääntymään. Samalla olo alkaa tuntua levolliselta, turvalliselta ja tyyneltä.
Stressitason lasku on havaittu myös sylkitutkimuksissa. Kun stressihormoni kortisolin määrää on mitattu syljestä, merkittävää laskua on havaittu jo reilun puolen tunnin luonnossa oleskelun jälkeen.
Aivojen kuvantamistutkimuksissa taas on havaittu, että luontoympäristössä verenkierto alkaa vähentyä surun ja masentuneisuuden käsittelyyn liittyvillä aivoalueilla.
”Käytännön kokemus tukee tutkimuksia. Usein ihmiset kertovat masentuneisuuden kokemuksen vähentyneen luonnossa vietetyn ajan jälkeen”, professori Korpela kertoo.
Tarkkaavuus elpyy
Sekä metsä- että vesiluonto tarjoavat tärkeän vastapainon rakennetulle kaupunkiympäristölle. Kaupungit ovat täynnä kulmikkaita ja teräviä muotoja, jotka kuormittavat ihmisen näköjärjestelmää, vaikka emme olisi siitä tietoisia.
”Aistijärjestelmämme on rakennettu tarkkailemaan kaupunkiympäristön näköärsykkeitä jatkuvasti, jotta osaamme arvioida, ovatko ne mahdollisesti vaarallisia meille”, Korpela sanoo.
Luonto on täynnä itseään toistavia pyöreitä ja pehmeitä muotoja, jotka eivät yhtä paljon kuormita näköjärjestelmää. Aaltoja, pilviä, kukkia tai puiden lehtiä katsellessa silmä saa levätä.
”Luonnossa liikkuja voi ihailla ympäristöään, mutta hän ei joudu tietoisesti tarkkailemaan sitä jatkuvasti. Silloin tarkkaavuus ja keskittymiskyky pääsevät elpymään.”
Elpymisen myötä myös työmuistin toiminta saattaa parantua. Luonnossa vietetty aika voi näkyä työtehon palautumisena.
Avaruus selkiyttää mieltä
Muuhun luontoon verrattuna vesiluonnolla on havaittu joitakin erityispiirteitä.
Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan luonnon elvyttävä vaikutus vahvistuu, jos siihen liittyy jokin vesielementti.
Toisen, 18 vuotta kestäneen brittitutkimuksen aikana huomattiin, että niinä vuosina, kun tutkitut asuivat lähimpänä rannikkoa, he kertoivat olevansa onnellisempia ja vähemmän masentuneita kuin niinä vuosina, kun he asuivat sisämaassa.
Vesielementti liittyy vahvasti myös elpymisteorioihin. Yksi elpymistä tuottava perusprosessi on lumoutuminen.
”Lumoutuminen tarkoittaa sitä, että huomio ja tarkkaavuus kiinnittyvät johonkin asiaan ympäristössä. Esimerkiksi laineiden liplatus tai täysin tyyni vedenpinta voivat aiheuttaa lumoutumista. Samalla koemme ajan kuluvan hitaammin.”
Osa ihmisistä haluaa vaistomaisesti hakeutua avaraan ja avoimeen paikkaan, jossa katse saa lipua horisonttiin. Heitä houkuttelevat usein erityisesti järvi- ja merimaisemat.
”Näkyvä avaruus luo usein mielentilaan avaruutta. Siksi avara maisema voi auttaa selkiyttämään mieltä ja tunteita. Monelle avara maisema symboloi myös vapautta”, Korpela kertoo.
Avoimien paikkojen ja vesiympäristön viehätys saattaa liittyä myös lajinkehitykseen. Avarissa paikoissa esivanhempamme ovat nähneet mahdolliset uhkatekijät, kuten villieläimet, jo kaukaa, eivätkä vaaratilanteet ole päässeet yllättämään. Selviytymisen kannalta se on ollut tärkeää.
Juomakelpoinen vesi on saattanut viestiä esivanhemmille siitä, että juuri siinä paikassa on mahdollista jäädä eloon.
”Tiedostamattomasta mielestä saattaa edelleen tulla heikkoja signaaleja, jotka vaikuttavat siihen, millaisissa paikoissa me koemme viihtyvämme.”
Mielipaikka lataa akut
1. Mieti, millaisessa paikassa viihdyt ja tunnet olosi rentoutuneeksi. Mihin jalkasi vievät sinut iltalenkilläsi?
2. Kuulostele, millaisen olotilan kyseinen paikka saa sinussa aikaan.
3. Tarkkaile, milloin sinun tekee mieli mennä mielipaikkaasi, mitä sinulle siellä tapahtuu ja mitä haluat siellä tehdä.
4. Käytä mielipaikkaasi tietoisesti hyväksesi. Käy lataamassa akkujasi, kun olet stressaantunut.
5. Jaa mielipaikkakokemuksesi puolisosi tai ystäväsi kanssa. Käykää tutustumassa toistenne mielipaikkoihin.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2023.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
