Metsätuhot rajoittavat sahausta Saksassa – kuusikoita on jo vähemmän kuin mäntyvaltaisia metsiä

Suomen ja Saksan metsäsektorilla on paljon yhteistä.

Otetaan esimerkiksi puuston vuotuinen kasvu: Suomessa se on 103 miljoonaa kuutiota vuodessa, Saksassa 101,5.

Hakkuutkin ovat samalla hehtaarilla reilussa 70 miljoonassa kuutiossa per vuosi. Saksan lukuja tarkastellessa pitää huomioida, että tilavuudet on laskettu ilman kuorta, kun taas Suomessa mitataan kuoren päältä.

Saksan metsien kasvu ponnistaa paljon pienemmältä pinta-alalta kuin Suomen. Maasta vain kolmasosa on metsän peitossa, Suomesta yli kolme neljännestä.

Mielikuvissa Keski-Eurooppa on leimallisesti tammi- ja pyökkimetsien maata. Otsikoihin ovat nousseet myös laajat kuusikot, joita myrskyt ja kirjanpainajat ovat tappaneet.

Toki näitä kaikkia siellä on. Saksan yleisimmäksi puulajiksi on kuitenkin noussut viime syksynä julkaistun inventointitiedon mukaan mänty, sama kärkilaji kuin Suomessa. Männiköitä kasvaa etenkin maan koillisosassa. Niiden osuus oli 21,8 prosenttia metsäpinta-alasta.

Männyn tuore ykkössija johtuu kuusikoiden hupenemisesta. Vuodesta 2018 jatkuneet laajat metsätuhot ovat inventoinnin mukaan supistaneet Saksan kuusivarantoa 18,2 prosentilla eli 220 miljoonalla kuutiolla.

Tuhoista huolimatta Saksan metsät ovat yhä Euroopan huippua puun ja hiilen varastona. Metsähehtaarilla kasvaa keskimäärin 335 kuutiota puuta, tuplasti enemmän kuin meillä.

Lehtipuulajit ovat yleistyneet. Tuhot ovat jouduttaneet metsien monipuolistamista, joka asetettiin tavoitteeksi jo 1980-luvulla.

Valitettavasti ilmastonmuutos ei armahda kasvupaikalle luontaisiakaan puulajeja. Aikaisemmin tärkeän sekapuun saarnen pelätään jopa häviävän. Viime vuosina pyökki ja tammikin ovat kärsineet kuivuudesta. Se ei vielä näy juuri metsävaratilastoissa, jotka nojaavat vuoden 2022 inventointitietoihin. Metsänhoitajat pohtivat, pitäisikö metsiin istuttaa entistä enemmän vierasperäistä douglaskuusta, joka vaikuttaa sietävän kuivuutta muita havupuulajeja paremmin.

Laajat metsätuhot vähentävät metsien kykyä sitoa hiiltä. Saksan uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuslaitos Thünen-Institut raportoi, että vuonna 2023 Saksan maankäyttösektori kuormitti ilmastoa 68,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavilla ilmastopäästöillä.

Saksan maankäyttösektorin päästöt kasvoivat roimasti viime vuoden vastaavaan raporttiin verrattuna, ja muutos oli takautuva edellisille vuosille.

Vuosina 2018–2023 maankäyttösektorin päästöt olivat keskimäärin noin 72 miljoonaa tonnia korkeammat kuin aikaisempina vuosina. Aikaisempien arvioiden mukaan maankäyttösektorin päästövaikutus olisi ollut siis viime vuosina lähellä nollaa. Tuoreen arvion mukaan päästöt harppasivat vuonna 2018 nykyiseen suuruusluokkaansa.

Keski-Euroopassa kirjanpainajat ovat tappaneet laajoja kuusikkoalueita. Kuva on Tšekistä.  Kuva: Filip_Jandourek

Saksan metsäteollisuus on joutunut sopeutumaan tuhojen sanelemaan rytmiin puun hankinnassa. Juuri nyt kirjanpainaja viettää talvista hiljaiseloaan, mutta hyönteisellä on silti valtaa puumarkkinoilla.

Esimerkiksi puunjalostaja Ante ilmoitti lyhentävänsä työaikaa Rottleberoden sahalla, koska keskisen Saksan osavaltiot ovat vähentäneet puutoimituksia jopa puolella aikaisemmasta. Osavaltiot ovat varovaisia kaatamaan tervettä metsää, kun tulevan kesän mahdolliset tuhot saattavat jälleen syödä ison loven pystyvarantoihin.

Saksan tavoin kuusituhoista on kärsinyt sen naapurimaa Tšekki. Tšekkiläisen kuusen hupeneminen on huolestuttanut Saksan Baijerissa, jonne sitä on tuotu merkittäviä määriä.

Myös Itävalta kamppailee tuhojen kanssa. Toistaiseksi tilanne vaikuttaa siellä työvoitolta. Itävallan valtionmetsissä kirjanpainajan takia hakatun puun määrä väheni viime puolella miljoonalla kuutiolla noin 270 000:n kuutioon.

Hyönteisen kuriin saaminen on vaatinut syöttipuiden käyttöä, tuulenkaatojen kuorintaa ja seurantajärjestelmien kehittämistä. Toimet maksavat. Metsätuhojen torjunnasta aiheutuneet kustannukset nousivat pelkästään Itävallan valtion metsissä viime vuonna 49 miljoonaan euroon, korkeammaksi kuin milloinkaan aikaisemmin.

Kun Keski-Euroopan kuusikot hupenevat, se avaa uusia vientimahdollisuuksia pohjoismaisille sahoille – edellyttäen, että omat kuusikkomme pysyvät tuottokunnossa. Jo nyt Saksa on yksi merkittävimpiä kuusisahatavaran vientimaita Suomelle. Vuonna 2023 vienti oli 365 000 kuutiota.

Kuusen osuus Suomen metsävaroista kasvaa jatkuvasti suurten nuorten ikäluokkien varttuessa.

Rakentaminen on ollut viime vuodet heikkoa lähes koko Euroopassa, mikä on hillinnyt puun kysyntää. Puurakentamista suosivalla politiikalla on edelleen valtava potentiaali sysätä sahatavaran käyttö kasvuun.

Puurakentamisen suosioon viittaa esimerkiksi clt-levyjen viime vuosina yhä suuremmaksi hiipinyt tuotanto Keski-Euroopassa keskellä rakentamisen lamaa.