Hirvet hiiteen dronen avulla? Metsänomistaja haluaisi levittää hirvikarkotteen lentäen mutta laki ei sitä salli
Hirvikarkote kannattaisi levittää taimikkoon dronella reppuruiskun sijaan, esittää metsänomistaja Martti Tolvanen.
Metsänomistaja Martti Tolvanen kehottaa viranomaisia kokeilemaan hirvikarkotteen levittämistä dronella. Kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on tällä hetkellä sallittua vain poikkeusluvalla. Kuva: Sami KarppinenVoisiko hirvikarkotteen lentolevitys dronella eli pienoiskopterilla olla kustannustehokas vaihtoehto hirvivahinkojen torjumiseen?
Pohjois-Karjalassa Liperissä metsää vaimonsa kanssa omistavan Martti Tolvasen mielestä menetelmää kannattaisi ainakin kokeilla.
”Ja samalla dronella voitaisiin hoitaa myös metsän lannoitus nestemäisellä boorilla”, Tolvanen luonnehtii.
Metsän kasvulannoitus lentokoneesta on sallittua. Sen sijaan kasvinsuojeluaineiden, joihin myös hirvikarkotteet luetaan, levittäminen lentäen on kielletty.
Luvan voi saada vain poikkeustapauksessa esimerkiksi laajojen hyönteis- ja sienituhojen torjuntaan metsässä.
”Viranhaltijat voisivat miettiä kiellon purkamista. Tehokkaalla hirvituhojen ehkäisemisellä saataisiin kasvatettua Suomen puulajivalikoimaa myös mäntyjä ja koivuja suosivaksi.”
Tolvasen mielestä metsästäjien syyttely ei ole ratkaisu hirvituhoihin.
”Tarvitaan konkreettisia tekoja ja sääntelyä. Hirvi kuuluu luontoon, ja niitä pitää jäädä metsiin. Metsänomistajat ovat kuitenkin suurin metsästysmaiden vuokraaja, joten pitää päästä tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.”
Omiin metsiinsä Tolvanen on levittänyt jo monena syksynä hirvikarkotetta reppuruiskulla.
”Näin olen saanut viiden hehtaarin männyntaimikon tuhot pysymään kurissa. Alueen hirvikanta on pienentynyt huippuvuosista, mutta en silti uskalla jättää ainetta laittamatta.”
Ruiskutus on aikaa vievää puuhaa, ja käsittely täytyy toistaa vuosittain.
Tolvanen arvioi, että dronella saataisiin levitettyä hirvikarkotetta jopa useille hehtaareille tunnissa.
”Raskasmetalleja sisältävää tuhkaa saa levittää kopterilla, miksei sitten lampaanrasvasta tehtyä hirvikarkotetta?” hän kysyy.
Esimerkiksi metsäsuunnittelussa ja tehdasalueiden valvonnassa pienoiskopterien käyttö on jo arkipäivää.
Lentolevityksen haasteiksi saattaisivat osoittautua dronen kantokyky ja akunkesto.
Esimerkiksi Trico-hirvikarkotteen ohjeellinen kulutus on noin kymmenen litraa hehtaarille.
Kasvinsuojeluaineiden parissa työskentelevän Tolvasen mukaan suurimmat dronet voivat kuitenkin kantaa jopa 16–100 kilon kuorman.
Haaste saattaisi olla myös osumatarkkuus. Hirvikarkote ruiskutetaan kunkin taimen uusimpaan vuosikasvuun, joten dronea pitäisi lennättää muutama metri taimikon yläpuolella, jotta aine osuisi oikeaan kohtaan.
Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvet aiheuttavat metsänomistajille vuosittain 30–50 miljoonan euron vahingot.
Tänä vuonna hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille noin 1,4 miljoonalla eurolla.
Korvausrahat tulevat valtion varoista, jotka kertyvät metsästäjien hirvilupamaksuista. Niistä tuleva kompensaatio alentaa myös hirvikarkotteen hintaa.
”Karkotteen lentolevityksellä saataisiin vähennettyä korvauksia. Miljoonalla tuhojen ehkäisyyn osoitetulla eurolla saisi jo valtavat hyödyt”, Tolvanen esittää.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
