Hirsitalot mielletään helposti vapaa-ajan asunnoiksi ja mökeiksi, mutta niiden osuus omakotitaloista kasvaa tasaisesti. Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan joka neljäs uusi omakotitalo on hirsitalo.
Yhä useampi hirsikoti nousee nyt kaupunkiin, varsinkin pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin.
Hirsitaloissa miellyttää niiden hyvä sisäilma ja luonnonmateriaalin ekologisuus. Hirsirakentamisen buumia on edistänyt myös se, että hirrellä pystytään nyt tekemään täysin moderneja rakennuksia, kertoo Honkarakenne Oyj:n pääarkkitehti Anne Mäkinen.
”Kaupunkien kaavoitus jo lähtökohtaisesti hylkää perinteisille hirsitaloille tyypilliset vaihtoehdot eli talot, joissa on pitkät nurkat ja hirret menevät limittäin. Mutta nyt ei enää periaatteessa pysty kunnolla ulospäin erottamaan, että talo on juuri hirrestä tehty.”
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki suurimmat hirsitalovalmistajat käyttävät omakotitaloissaan painumatonta hirttä, jolle ei nimensä mukaisesti tarvitse varata painumisvaroja. Tiivis rakenne mahdollistaa talojen modernin ilmeen ja täyttää omakotitaloille asetetut energiavaatimukset.
”Oikeastaan vasta nyt viimeiset seitsemän vuotta hirttä on voitu käyttää pääkaupunkiseudulla, koska tuotteet ovat vastanneet ulkoasuiltaan ja tilaratkaisuiltaan kaupunkirakentamista”, sanoo Kontiotuote Oy:n luova johtaja ja arkkitehti Olavi Kujanen.
Hirsitalojen kokoon vaikuttavat asiakkaan toiveet ja tontin koko ja hinta. Koska yhä useampi hirsikoti nousee pienelle kaupunkitontille, talojen koko on vuosien saatossa pienentynyt.
”Keskimäärin asiakkaat toivovat noin 130-neliöisiä kaupunkitaloja. Luonnollisesti kokoja on laidasta laitaan, ja maaseudulle tehdään perinteisesti isompia taloja”, kertoo Mäkinen.
Hirsitalot ovat pienentyneet myös siksi, että ihmiset ovat alkaneet ajatella ekologisemmin.
”Asiakkaat haluavat tilaratkaisuiltaan järkevän kokoisia koteja: yksinkertaisia mutta hyvin mitoitettuja ja sellaisia, jotka sopivat heidän budjettiinsa.”
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että taloihin halutaan riittävästi säilytystiloja ja tehokkaita pohjaratkaisuja ja että hukkaneliöt on minimoitu.
”Jos tontti antaa myöten, suosituin hirsitalo on yksikerroksinen. Mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun kapeille tonteille ei kerta kaikkiaan mahdu isoa taloa muuten kuin kaksikerroksisena”, sanoo Mäkinen.
Yleisin hirren valmistusmateriaali on mänty, jota suosivat sekä Kontiotuote että Honkarakenne. Myös kuusihirsi on nostanut viime aikoina suosiotaan.
”Mänty on pintamateriaalina allergisoimaton ja M1-luokitusta vastaava materiaali eli siitä ei vapaudu huoneilmaan haitallisia emissioita”, sanoo Mäkinen.
Myös männyn antibakteeriset ominaisuudet ovat hyvät. Kuusen etuna on muun muassa se, että jos kuusiseinä kuultokäsitellään vaaleaksi, se pysyy vaaleana pidempään kuin mänty.
Hirsitalojen väritrendeissä näkyy sekä tummaa että vaaleaa.
”Harmaat, mustat ja ruskean eri sävyt ovat hirsitaloissa edelleen suosittuja. Maalipinta ei kuitenkaan saa olla liian peittävä tai muuten se näyttää kalvomaiselta tai muovimaiselta. Sen pitää olla kuultava, jotta se näyttää luonnolliselta”, kertoo Olavi Kujanen Kontiolta.
Honkarakenteen Mäkinen kertoo, että asiakkaat toivovat paljon vaaleaa, valkoista ja puun väriä.
”Ainakin kymmenen vuoden ajan hirsirakennuksia on käsitelty valkoisen eri sävyillä. Usein ne ovat kuultokäsittelyjä, joista puu ikään kuin hohkaa läpi. Viime vuosina olemme jättäneet hirsiä käsittelemättömän näköisiksi niin, että niissä on vain suojakäsittely, lakka tai kuultokäsittely.”
Hirsitalojen sisällä puuta jätetään näkyviin eikä sitä lähtökohtaisesti haluta peittää. Hirsien vastapainoksi sisätiloihin voidaan luoda tasaisempia pintoja.
”Esimerkiksi katto voidaan kokonaisuudessaan tehdä kipsilevystä, jolloin se tasaisena ja yksivärisenä pintana rauhoittaa tilan. Kontrastit luovat myös tunnelmaa”, sanoo Mäkinen.
Kujasen mukaan asiakkaat haluavat moderneilta hirsikodeilta laatua, designia ja kestävyyttä.
”Asunnot tehdään valoisiksi. Suuria ikkunoita ja avointa yhteistilaa on paljon, ja huonekorkeus luo tilan tunnetta.”
Talon pitää nyt myös mukautua luontoon. Vaikka omasta ikkunasta ei luontomaisemaa avautuisikaan, talon suunnittelussa voi ottaa huomioon sen, kuinka luonnonvalo kiertää päivän mittaan rakennuksen eri puolilta sisään.
Talojen suunnittelussa ei enää rakenneta pelkkää taloa, vaan mietitään myös sisä- ja ulkotilojen yhteensovittamista ja piharakentamista.
”Myös ulkotilaa halutaan käyttää maksimaalisesti. Terassit ja lasitetut verannat ovat yleistyneet. Niillä pyritään siihen, että et ole talon sisällä mutta kuitenkin yhteydessä taloon”, sanoo Kujanen.
Sekä Mäkinen että Kujanen kertovat, että ihmiset hakevat hirsitaloista hyvää ja rauhoittavaa tunnelmaa. Hirsitalon sisällä on hiljaisempaa ja akustiikka on hyvä.
”Vielä vuosien jälkeenkin siellä on ihana puun tuoksu ja hyvällä tavalla sellainen aika pysähtyy -fiilis”, kuvailee Mäkinen.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2020.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
