
Maanmittauslaitoksen vanhat kartat 1800-luvulta alkaen on nyt saatavilla paikkatietona. Valtava aineisto kertoo, miten Suomi muuttui agraariyhteiskunnasta kaupunkikeskeiseksi
Maanmittauslaitos on julkaissut vanhat lehtijaossa olevat karttansa internetin kautta saatavina olevina karttakuvina. Karttakuvat muodostavat ainutlaatuisen kuvan Suomen luonnon ympäristön ja maankäytön muutoksista 1800-luvun puolivälistä alkaen tähän päivään.
Vanhat kartat ovat todellinen aarreaitta ammattilaisille ja muille niistä kiinnostuneille. Esimerkiksi luonnon ympäristön ja maankäytön muutosten tulkinnassa vanha kartta voi olla ainut lähde.
”Karttoihin liittyy seikkaperäinen nimistö, jonka perusteella voidaan linkittää muita asiakirjalähteitä tapahtumapaikkoihin. Erityisesti kylien ja talojen nimet ovat tärkeitä vaikkapa sukututkijoille”, kertoo yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.
Vanhin julkaistu aineisto on Suomen yleiskartta, josta on julkaistu eri versiot vuosilta 1864–2000.
Käyttäjiä kiinnostaa myös pitäjänkartasto, joka kertoo tarinaa 1900-luvun Suomesta aina vuoteen 1968 saakka.
Venäläiset topografiset kartat 1870–1917 ovat myös ainutlaatuisia. Suomessa ei ollut itsenäisyyden alussa tarkkaa kartastoa, joten Maanmittauslaitos suomensi ne.
Vähitellen alettiin tehdä omaa topografista kartastoa eli peruskarttaa. Työ saatiin loppuun koko Suomesta vasta vuonna 1977.
Maanmittauslaitos luopui peruskarttojen painamisesta vuonna 2017, mutta tuottaa niistä edelleen digitaalisen version.
Karttoja on julkaistu kaiken kaikkiaan 30 485. Karttasarjoja on 23, josta kustakin on kaksi eri versiota.
Jakobssonin mukaan vanhat kartat ovat nyt huomattavasti paremmin esimerkiksi tekoälysovellusten hyödynnettävissä. Tekijät toivovat, että karttojen käyttö lisääntyy, kun niiden saatavuutta on parannettu.
Aineisto on vapaasti saatavilla Geoportti -aineistopalvelun kautta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
