Sahan sukupolvenvaihdos voi käydä sujuvastikin – Keiteleelle se ei ollut ongelma

Perheomisteisten sahojen sukupolvenvaihdokset eivät yleensä ole helppo nakki. Esimerkiksi Versowoodin johtajaveljekset Pekka ja Ville Kopra riitautuivat keskenään ja Luvian saha myytiin tänä vuonna itävaltalaisille.

Sen sijaan Keitele Groupin omistajien Kylävainion suvun vaihdos sujui kuin tanssi, mutta sitä valmisteltiinkin vuosikymmenien ajan.

Yhtiön perustaja, 76-vuotias teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio jättää tänä syksynä toimitusjohtajan tehtävän ja hallituksen puheenjohtajuuden. Vetovastuun ottavat pojat Matti ja Mikko Kylävainio.

Keitele Group on yksi Suomen suurimmista sahoista ja suurin puutavaran jalostaja. Yhtiön liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa vuodessa. Rajuin kasvu tapahtui 2010-luvulla, jolloin pojat olivat jo vahvasti yrityksen johdossa mukana.

”Tätä voi pitää jopa oppikirjaesimerkkinä suunnitelmallisesta sukupolvenvaihdoksesta”, Ilkka Kylävainio sanoo.

Yhtiön omistajuus jakautuu tasan puoliksi Matin ja Mikon kesken. Ensimmäiset 40 prosenttia siirtyivät Ilkalta pojille vuonna 1992, toiset 40 prosenttia vuonna 2009 ja loput 20 prosenttia tänä kesänä.

Keitele Groupilla on puutuotelaitokset Pohjois-Savon Keiteleen lisäksi Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Lapissa Kemijärvellä. Yhtiö tuottaa täysillä toimiessaan miljoona kuutiometriä sahatavaraa sekä liimapuuta ja höylätavaraa satoja tuhansia kuutiometrejä vuodessa.

Keitele Group investoi Alajärven sahaan vuosina 2014-2015 Kuva: Johannes Tervo

Keiteleen tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat Aasiassa, Eurooppaan jää neljännes tuotannosta.

Emoyhtö Keitele Forest Oy:n ja Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtajaksi Ilkan jälkeen tulee vuonna 1977 syntynyt Mikko ja sahausyhtiö Keitele Timber Oy:n toimitusjohtajaksi 1974 syntynyt Matti.

Nykyinen asiaintila ei yhtiössä paljon muutu, sillä Matti ja Mikko hoitavat samoja töitä jo nyt liiketoimintajohtajina.

Mikko ja Matti Kylävainio omistavat yhtiön tasaosuuksin. Kuva: Keitele Group

Ilkka Kylävainio jää edelleen yhtiön hallitukseen hoitamaan tuoreinta 16 miljoonan euron pienpuulinjainvestointia Keiteleen tehtailla.

Ilkka Kylävainion mielestä puu pelastaa maailman. Kuva: Johannes Tervo

Ilkka Kylävainio perusti puuteollisuusteknikkona Keiteleen Teollisuussaha Oy:n 35-vuotiaana vuonna 1981. Nyt yhtiö työllistää suoraan yli 500 henkilöä ja välillisesti yli 1500 henkilöä.

Tärkein vientimaa on Japani, jonne menee paljon laadukasta liimapuuta.

Ilkka on johtanut yhtiötä 41 vuoden ajan hyvällä menestyksellä. Avainsanat ovat olleet asiakaslähtöisyys ja vienti. ”Me toimitamme juuri sellaisia mittoja ja sellaista laatua kuin asiakas haluaa.”

Miltä tuntuu jäädä pois vastuusta noin pitkän ajan jälkeen, kun pojista tulee toimitusjohtajia syyskuusta alkaen?

”No ei se tunnu paljon miltään. Tätä on suunniteltu jo niin pitkään ja pojat ovat olleet johdossa mukana jo vuosikaudet. Lisäksi jään edelleen hallitukseen.”

Kun ensimmäinen 40 prosenttia yrityksestä siirtyi pojille vuonna 1992, Matti oli 18- vuotias ja Mikko 15-vuotias. ”Sukupolvenvaihdosta on tehty samaan aikaan, kun pojat ovat kasvattaneet ammattitaitoaan ja yhtiötä on laajennettu”, Ilkka kertoo.

Matti Kylävainion mukaan jo nuoruudessa oli melko selvää, että hän jatkaa yrityksen johdossa, ”vaikka ei sahateollisuuden johtaja mikään kutsumusammatti ole, vaan siihen kasvetaan”.

Matti lähti lukion jälkeen Turkuun kauppakorkeakouluun kansainvälisen kaupan alalle, joka antoi hyvät mahdollisuudet vientiyritystoimintaan. Hän oli vaihto-oppilaana Saksassa, opetteli kieliä ja teki opinnäytetyönsä Keiteleen vientimahdollisuuksista USA:n markkinoille.

”Myyntitehtävät sopivat hyvin, kun nuorena halusi nähdä maailmaa ja tutustua asiakkaisiin. Sen oppi, että asiakkaita on kuunneltava ja tehtävä niitä tuotteita mitä halutaan, muuten ei firmaa olisi olemassa.”

”Työnjako Mikon kanssa määräytyi sen mukaan, milloin tultiin yhtiöön mukaan. Minä hoidin sahatavaraa, kun sitä laajennettiin ensin ja Mikko myöhemmin jatkojalostuspuolta.”

Matti Kylävainio vastaa sahateollisuudesta. Kuva: Pentti Vanska

Matti pitää omistajuuden ja johdon jakamista puoliksi veljensä kanssa voimavarana. ”Me olemme perheyhtiö ja tässä on ollut 45 vuoden ajan veli mukana, jonka kanssa on pystynyt asiat jakamaan ja suunnittelemaan. Yhteistyö on erittäin hyvää.”

Miten työt ovat sujuneet isän johtaessa yhtiötä? ”Isä on ollut vaativa esimies ja halunnut, että työhön sitoudutaan. Ei tämä vaikeaa ole ollut, en ole kokenut suhdetta hankalaksi”, Matti Kylävainio kertoo.

”Meillä on roolit olleet selvillä koko ajan ja on voinut keskittyä siihen, mitä on osannut.”

Mitä seuraa jatkossa? ”Nyt on meidän vahtivuoro, jatkoa pitää huolella suunnitella. Investointivelkaa ei yhtiöllä ole lainkaan, kaikki laitokset ovat erittäin hyvässä kunnossa, kun uusin pienpuulinja Keiteleellä saadaan tänä vuonna valmiiksi.”

Mikko Kylävainio kertoo, että työura Keiteleellä näyttää jälkeenpäin varsin selkeältä, ”vaikka varmasti opiskeluaikana muitakin ajatuksia päässä liikkui”. Hän on käynyt myös Turussa kauppakorkean veljensä tavoin.

”Olin Keiteleellä töissä opiskelujen jälkeen vuonna 2002, kun siirryin yhtiön lähettämänä Japaniin EU-komission 18 kuukauden koulutusohjelmaan. Silloin Keitele oli investoimassa liimapuun valmistukseen ja lähdin selvittämään vientimahdollisuuksia. EU:lla oli tavoite saada kauppataseen alijäämä tasapainoon ja se sopi Keiteleelle.”

Mikko ja Ilkka Kylävainio mittasivat sahatavaraa vuosituhannen vaihteessa. Kuva: Markku Vuorikari

”Se oli varmaan uran tiukimpia paikkoja, kun 25-vuotiaana esittelin arvokkaille japanilaisjohtajille liimapuuta, jota ei ollut olemassa, kun ei tehdas ollut vielä valmis.”

Japanin reissu sujui kuitenkin hyvin, Mikko osaa sujuvasti japanin kieltä ja kauppa käy. ”Tällä hetkellä on Venäjän hyökkäyksen vuoksi kauppa ole kasvussa sinne eikä oikein mihinkään muuallekaan, mutta suurta laskuakaan ei välttämättä ole tulossa”, Mikko arvioi.

Japanilaiset ostajat käyvät Suomessa tutkimassa tuotteiden laatua, jota esittelevät Mikko ja Matti Kylävainio. Kuva: Keitele Group

”Vahva vienti Aasiaan ja oma jatkojalostus tuo vakautta.”

Mikon mukaan yhteistyö veljen kanssa sujuu erinomaisesti ja firman kehittämisestä on ollut koko ajan yhteinen näkemys.

Sukupolvenvaihdoksen sujumiseen hyvin on vaikuttanut pitkän ajan suunnitelma. Kaupan teknisiä yksityiskohtia Kylävainiot eivät halua tarkemmin avata, vaikutusta on ollut muun muassa lahja- ja perintöverolla sekä muilla vero- ja osakeyhtiölailla. ”Vaihdos on pystytty tekemään niin, ettei yhtiön taloudellinen asema ole vaarantunut ja Suomen säädösten mukaan on toimittu.”

Kaikkialla sahateollisuudessa ei sukupolvenvaihdos ole käynyt yhtä helposti kuin Keiteleellä. Kopran sahasuvusta kertovan kirjan mukaan suvun veljekset Ville ja Pekka riitautuivat Versowoodin johdossa veljesten isän Keijo Kopran toimiessa vaa’ankielenä yhden prosentin omistuksella.

Monilla sahoilla ei jatkajan löytäminen suvusta ole aina helppoa. Satakuntalaisen Luvian sahan omistanut Huhtamaan perhe myi sahan tänä kesänä itävaltalaiselle HS Timber Groupille. Myös muita ulkomaalaisia on viime vuosina tullut Suomeen sahaamaan.

Keitele hankkii puunsa Suomesta, eniten Savosta, Keski-Suomesta, Pohjanmaan maakunnista ja Lapista. Tehtaat ovat keskellä suuria metsäalueita.

Puunmyyjät ovat Keiteleelle erittäin tärkeitä. ”Tukin saanti on meille olemassa olon perusta ja puun käyttö hyödyttää molempia osapuolia”, Matti sanoo.

”Kotimainen puu on ekologista sekä vähentää saatavuusriskiä.”

Yhtiö hankkii itse puusta kolme neljännestä. Vuodessa puuta käytetään yli kaksi miljoonaa kuutiota.

Ilkka Kylävainion mielestä poliittisten päättäjien pitäisi toimia pitkäjänteisemmin Suomessa, jossa metsiä hoidetaan hyvin ja myös ekologisesti.

”Voimavarat pitäisi suunnata maihin, joissa metsää häviää, siellä saadaan paras hyöty. Maata pitäisi metsittää Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. Kasvavat metsät pystyvät imemään suuren osan hiilidioksidista, siihen pitää satsata kansainvälisesti.”

”Kaikki puutuotteet ovat erinomaisia ilmastonmuutoksen kannalta, puu pelastaa maailman”, Ilkka uskoo.