Sota katkaisi metsäyhteistyön Venäjälle – tyystin hukkaan valmistelut eivät ehkä mene

Venäjän hyökkäys Ukrainaan keskeytti EU:n ja Venäjän rajat ylittävien yhteistyösopimusten rahoituksen. Pakotteet astuivat voimaan kolme viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen ja jäihin meni useita metsäalaa koskevia yhteistyöhankkeita.

Suomen ja Venäjän rajalla oli käynnissä kolme EU:n Euroopan naapuruusvälineestä rahoitettua yhteistyöohjelmaa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan maakunnissa Suomessa sekä Muurmanskin, Karjalan tasavallan ja Leningradin alueilla Venäjällä. Venäjän puolelle ei enää raha liiku, eivätkä ihmisetkään.

"Suomen puolella rahoitus ja toiminta jatkuu, mutta yhteistyö Venäjälle on nyt jäissä", kuvailee ryhmäpäällikkö Pasi Poikonen Luken Biotalous ja ympäristö yksiköstä tilannetta.

Luke on aktiivinen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen sekä Karjalan tasavallan kanssa toteutettavan Karelia-ohjelman toteuttajana Suomessa.

Karelia-ohjelmaan kuului muun muassa työvoiman saatavuutta rajan molemmin puolien kohentava Bofori-hanke, joka olisi tuottanut koulutettua työvoimaa metsäsektorin tarpeisiin.

Venäjällä koulutetut olisivat sijoittuneet Suomessa työelämän palvelukseen, mutta nyt raja on kiinni eikä työvoima liiku. Tyystin hukkaan valmistelut eivät ehkä mene.

Poikonen toivoo, että venäjän kielellä laadittuja materiaaleja voitaisiin hyödyntää Ukrainasta sotaa paenneiden perehdyttämisessä.

Yhteistyö Venäjälle loppui epämääräiseksi ajaksi myös vieraslajien rajan yli tapahtuvaa siirtymistä seuraavassa hankkeessa. Jäossä on myös metsäpalojen torjunnan kehittävä Biokarelia-hanke, jossa tutkittiin miehittämättömien lennokkien ja satelliittikuvien avulla metsäpaljojent torjuntaa.

Hankkeita ei voida edistää fyysisillä vierailuilla, muta ne yritetään saattaa päätökseen tilanteeseeen sopeutettuina.

"Molemmilla puolilla ymmärretään tilanteen olevan poikkeuksellinen, mutta venäläiset ovat sopeutuneet historiassaan hyvinkin epämääräisiin olosuhteisiin”, Poikonen sanoo.

Suomen Luonnonsuojeluliitolla (SLL) on myös pitkät yli kymmenen vuotta kestäneet perinteet lähialueyhteistyöstä Venäjän kanssa.

Tuorein yhteistyökuvio oli 2020 aloitettu kaksivuotien rantoja ja vesistöjä koskeva Laatokalta Saimaalle- ennallistamishanke, jossa vesistöjä ja niihin rajoittuvia elinympäristöjä palautettiin luonnontilaan.

Lisäksi tarkoitus oli kehittää ranta-alueiden kestävää virkistyskäyttöä Käkisalmen alueella Venäjällä sekä Hiitolanjoen vesistön alueella Suomessa.

Työ oli edennyt jo lähes valmiiksi, kunnes Venäjän sota Ukrainassa sota keskeytti osan hankkeesta.

"Uhanalaisen lännenkylmänkukan (Pulsatilla vulgaris) elinympäristön ennallistaminen Olhava-joen suistossa koilisella Laatokalla ja suunnitellun Motornoe-Zaostrovie -luonnonsuojelualueen luontoarvojen kartoitus ehtivät valmistua", SLL:n hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen kertoo.

Käkisalmeen kaavaillun luontopolun toteuttaminen jäi kesken, kun EU-komissio eväsi rahoituksen osana Venäjän vastaisia pakotetoimia. EU-pakotteeet estävät Hakulisen mukaan venäläisiä partnereita jatkamasta hanketta loppuun asti.

Toinen pakotteiden keskeyttämä hankekokonaisuus oli kestävän metsienkäytön monikansallinen yhteistyöhanke Lapissa, joka oli Venäjän WWF:n vetovastuulla.

"Heidät on siirretty pois eivätkä venäläiset voi enää osallistua hankkeeseen. Suomalaiset ja ruotsalaiset neuvottelevat, miten jatkavat sitä", Hakulinen kertoo.