Metsänomistajien äänet hakevat vielä kohdetta

MT:n Metsätutkan perusteella metsänomistajat empivät edelleen oman puolueen ja ehdokkaan valintaa. Useampi kuin joka kolmas metsänomistaja pohti vielä pari viikkoa sitten, ketä äänestää.

Puolueensa kertoneiden metsänomistajien suosikkeina olivat keskustan ehdokkaat. Metsänomistajien aatemaailman muutoksesta kertoo, että heitä kannatti tässä vaiheessa enää vajaa viidennes kaikista kyselyyn vastanneista metsänomistajista.

Vahvin luottamus keskustaan oli viljelijöillä ja eläkeläisillä, joiden äänistä keskusta sai neljänneksen.

Toiseksi eniten metsänomistajia kiinnostivat perussuomalaisten ehdokkaat. He olivat palkansaajiin lukeutuvien metsänomistajien suosituin vaihtoehto, mutta myös viljelijöistä lähes joka viides oli perussuomalaisten kannalla.

Kolmanneksi suosituin metsänomistajapuolue oli kokoomus, jota kaikista kyselyyn vastanneista kertoi äänestävänsä joka kymmenes metsänomistaja. Kokoomusta suosivat etenkin nuoret metsänomistajat.

Muista puolueista sosialidemokraatit jäivät neljän prosentin kannatukseen. Heidän vahvin kannatuksensa oli ikääntyneissä metsänomistajissa.

Vihreiden, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja muiden puolueiden kannatus jäi niin pieneksi, ettei se ylittänyt kyselyn virhemarginaalia.

Ruotsia puhuvat metsänomistajat puuttuvat kyselystä, sillä kysely tehtiin vain suomenkielisille metsänomistajille.

Metsätutkaan vastanneista metsänomistajista suurimmaksi yksittäiseksi ryhmäksi nousivat kannastaan epävarmat metsänomistajat. Heitä oli etenkin keski-ikäisissä naisissa.

Naisten ja miesten erot näkyivät myös puolueensa valinneissa metsänomistajissa.

Perussuomalaiset oli selkeästi miesten valinta. Myös keskusta sai miehiltä tukevamman kannatuksen kuin naisilta.

Sen sijaan kokoomuksen kannatus oli yhtä suurta mies- ja naismetsänomistajien keskuudessa.

Vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit olivat naisten mieleen. Tältä osin tulos on tosin pienen otoskoon takia vain karkeasti suuntaa antava.

Epävarmojen metsänomistajien suuren joukon lisäksi lähes joka kymmenes metsänomistaja ei halunnut kertoa, mitä puoluetta äänestää. Heissä eniten oli eläkeläisnaisia.

Jos tulosta tarkastelee pelkästään puoluekantansa kertoneiden osalta, silloin keskusta kahmi lähes kaksi viidestä metsänomistajaäänestä. Perussuomalaisiin päätyi joka neljäs ja kokoomukseen joka viides metsänomistaja.

Vasemmiston, eli sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton ehdokkaita kertoi tällä tavalla mitattuna äänestävänsä noin joka kymmenes metsänomistaja.

Vihreille ei metsänomistajilta kannatusta herunut.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo ymmärtävänsä metsänomistajien epävarmuuden. Hän arvelee, että yksi syy siihen on metsistä käytävä ristiriitainen keskustelu.

”Mediassa kerrotaan illasta toiseen hiilinielujen romahtamisesta, luontokadosta, ennallistamisesta ja puunpolton tai hakkuiden rajoittamisesta. Metsänomistajia hämmentää, että näistä asioista on erilaisia näkemyksiä jopa puolueiden sisällä”, toteaa Tiirola.

Tiirola muistuttaa, että tulevaisuutta usein ennustavat markkinat kertovat täysin toisenlaista viestiä. Metsäteollisuuden investoinnit ovat huipussaan ja puulla on hyvä kysyntä.

”Toistaiseksi metsänomistamiseen ja käyttöön kohdistuneet rajoitukset on torjuttu. Sen sijaan jopa kuitupuun kantohinta on noussut kymmeniä prosentteja, eikä tuo nousu katkennut edes talvella”, toteaa Tiirola.

”Tässä tilanteessa metsänomistajan kannattaa penätä ehdokkailta, mitä mieltä he ovat metsäasioista, EU-politiikasta ja omaisuuden suojasta, ja tehdä äänestyspäätös sen mukaan.”

”Koska ilmassa on jatkossakin paljon metsiin ja niiden omistamiseen liittyviä kysymyksiä, metsänomistajien äänet ovat tärkeitä. Yhdenkään metsänomistajan ei siksi kannata jäädä vaalipäivänä nukkumaan”, kannustaa Tiirola.

MT:n Metsätutkan toteutti Kantar TNS Agri. Kyselyyn vastasi 551 suomenkielistä metsänomistajaa. Kyselyn virhemarginaali oli 4,2 prosenttiyksikköä.