Lukijalta: Viljelypajun mahdollisuuksia olisi syytä punnita uudelleen
Viljelypajun etu on nopeakasvuisuus. Lokakuussa 2023 hämäläisellä maatilalla mitattiin puiden vuotuisen pituuskasvun Suomen ennätys, viisi metriä kasvukauden aikana.
Suomen vuotuisen pituuskasvun ennätys (tasan viisi metriä kasvukaudessa) mitattiin Pälkäneen bioenergiaseminaarissa 26.10.2023. Vasemmanpuoleisessa kuvassa kevättalvella 2023 avohakattu viljelypajukko kasvukauden jälkeen. Oikeanpuoleisessa kuvassa pisimmän katkaistun kantovesan mittaus. Kuva: Veli PohjonenYmpäristöpeltojen ojissa rehottava pajumme on ollut ehdokas uudeksi viljelykasviksi 1970-luvun energiakriiseistä lähtien. Esillä on ollut etenkin voimaloille nopeasti tuotettava peltohake.
Nopeakasvuisuus on viljelypajun etu. Lokakuussa 2023 hämäläisellä maatilalla mitattiin puiden vuotuisen pituuskasvun Suomen ennätys. Pellolla kasvatetun siperianpajun kantovesa kasvoi kevään hakkuun jälkeen tasan viiden metrin mittaan kasvukauden aikana.
Ennätyskasvuisan pajun laji on siperianpaju (Salix schwerinii). Sen varhaiset pistokkaat tuotiin itänaapurista 1980 Metsäntutkimuslaitokseen osana silloista maidemme välistä teknis-tieteellistä yhteistyösopimusta.
Kasvuisan ekopajun historiasta löytyy monipuolisia esimerkkejä.
Koripaju oli ennen muovin aikaa Euroopan yleisin tehoviljelty puulaji. Parkituspajun kuorta kiskoivat puolestaan 1900-luvun alkupuoliskolla Pohjanlahden talonpojat. He myivät kuoren Oulun nahkatehtaalle.
Taannoin metsästysaseisiin tehtiin mustan ruudin panoksia. Musta ruuti on seos rikkiä, salpietaria ja puuhiiltä. Räjähtävin puuhiili saatiin huokoisesta pajusta.
Pajun ydinpuun rakenne on nyt korostunut. Biotalous etsii puulajeja, joista saadaan mahdollisimman huokoista biohiiltä jätevesien puhdistukseen.
Ekopajun vaikuttavin tarina liittyy lääkeaineisiin. Kyseessä on meidän kaikkien tuntema aspiriini.
Vuonna 1828 saksalainen kemisti Johann Buchner eristi pajun kuoresta valkoisen jauheen, jonka hän nimesi salisiiniksi, pajun nimen (Salix) mukaan. Jauhe on suolaa, jonka emoaine on salisyylihappo. Se kävi kuumelääkkeeksi. Apteekkiin tuote päätyi myöhemmin myyvällä nimellä aspiriini.
Aspiriinin löytyminen pajusta käynnisti lääketeollisuudessa tapahtumaketjun, joka hakee vertaistaan. Aspiriinia ja sen johdannaisia syödään maailmalla kaikista lääkkeistä eniten, 100 miljoonaa tablettia päivässä.
Aspiriini, musta ruuti ja nahan parkitus opettavat, mitä kaikkea biotalous voi luonnosta hyödyntää. Kaikkea puista ei ole vielä löydetty, ei ehkä osattu etsiäkään. Ekopajulla lienee edelleen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
Viljelypajun mahdollisuuksia olisi syytä punnita uudelleen, nyt huoltovarmuuden, ilmastokamppailun, kotimaisuuden ja maatalouden elinvoiman monipuolistamisen kannalta. Viljelypuiden pituuskasvun vuosiennätyskin siihen kannustaa.
Veli Pohjonen
metsänhoitotieteen dosentti
Helsingin yliopisto
metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
