Ampumaratojen lupaprosesseissa vallitsee ympäristövalvonnan mielivalta

Kevään tultua starttaavat metsästysseurojen ampumaratojen harjoitukset. Vielä muutamia vuosia sitten näytti siltä, että kiristyneet ympäristölupavaatimukset johtavat auttamatta ampumaratojen lakkauttamiseen laajamittaisesti.

Lisänsä uhkakuviin toi EU:n lyijyhaulikielto epäselvine tulkintoineen. Seurasin sivusta erään metsästysseuran ampumaradan luvitusprosessia moninaisine käänteineen.

Suomessa on satoja ampumaratoja, joiden sijainti on katsottu hyväksi niiden perustamisen aikaan, vuosikymmeniä sitten. Metsästys- ja ampumaurheiluseurat ovat sijoittaneet ratoihin pitkän pennin ja resursseja.

Nämä radat mahdollistavat turvallisen harjoittelun. On selvä, että ampumalajien harrastaminen vaatii asianmukaiset harjoitteluympäristöt ja niiden kehittäminen on kiistatta yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä.

On oikeustajun vastaista, että esimerkiksi toiminnassa olevan ampumaradan kupeeseen talonsa rakentanut henkilö on meluhäiriövaatimuksineen vahvemmassa asemassa kuin radan pitkään jatkunutta toimintaa puolustava yhdistys.

Ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi vaaditaan yhdistyksiltä kompromissikykyä ja joustoa sekä paksu mapillinen testituloksia, mittaustodistuksia ja lausuntoja.

Euroopan turvallisuuspoliittisen ympäristön muutos nosti ampumaharjoittelun merkityksen uuteen arvostukseen. On alettu puhua tarpeesta lisätä ratojen lukumäärää, joka on tiedostettu hallitusohjelmaa myöden.

Ratojen luvituksen suurin haaste on ollut byrokratia. Vaatii ajallisia, tiedollisia ja rahallisia resursseja koota lupahakemukseen vaaditut asiakirjat selvityksineen ja mittauksineen.

Tilanteen helpottamiseksi maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella ja ampumatoimintaan liittyvien järjestöjen toimesta tarjotaan ratoja ylläpitäville yhdistyksille tukea ympäristölupahakemuksen laatimiseen.

Hanke on tuonut esille, että edes hakemusprosessin ja lain vaatimukset tuntevat asiantuntijat eivät saa lupia läpi, johtuen ympäristölainsäädännön epäjohdonmukaisista tulkinnoista.

Vaikuttaa siltä, että lupaprosessissa vallitsee ja toteutuu ympäristövalvontapuolen mielivalta, jolla etsitään epäjohdonmukaisen lainsäädännön mahdollistamana aina joku syy, johon vetoamalla radan ympäristölupa voidaan estää.

Vaikeuksien keskellä kuullaan kuitenkin hyviäkin uutisia. Eteläpohjalaiset ampumalajien harrastajat pääsevät vihdoin, lukuisten viivästysten ja mutkien kautta valmistuvalle ja valtakunnallisesti tarkastellen mittavalle Lapuan Ruhan ampumaradalle harjoittamaan taitojaan.

Radan vetonaulana on Suomen ensimmäinen siviilikäyttöön tarkoitettu kilometrin pituinen kiväärirata.